Teksti Merja Ryhtä

Tulevana sunnuntaina 9.6. on europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä, jolloin kansalaisilla on vielä mahdollisuus äänestää ja vaikuttaa, ketkä tulevat valituiksi europarlamenttiin.

Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20.

Someron äänestyspaikat ovat kaupungintalo sekä Kirkonmäen, Oinasjärven ja Pitkäjärven koulut.

Somero-lehti antoi ehdokkaille, jotka saapuvat Somerolle pitämään vaalitilaisuutta, mahdollisuuden vastata muutamaan kysymykseen.

Viimeisinä mielipiteillään esille pääsee neljä ehdokasta.

Kysymykset ehdokkaille

1) Miksi haluat Euroopan parlamentin jäseneksi?
2) Mikä on tärkein asia, jossa päätösvalta tulee säilyttää kullakin maalla itsellään?
3) Mikä on tärkein asia, josta tulee päättää yhdessä EU:ssa?
4) Millaiset vaikutusmahdollisuudet yksittäisellä mepillä ja yksittäisellä maalla, Suomella, on EU:ssa?

Ehdokkaiden tekstit koonnut Elina Lisinen-Juntunen:

 

On osattava tehdä yhteistyötä ja etsittävä samanmielisiä kumppaneita

Perttu Helin, 46 v, Turku, erityisopettaja ja historianopettaja, Keskusta
1) Historia-alan ihmisenä näen, että nyt eletään mullistavia hetkiä ja monta merkittävää asiaa tapahtuu yhtä aikaa: ilmastonmuutos seurauksineen, Venäjän ja Kiinan aggressiot, uudet läpimurtoteknologiat kuten tekoäly ja synteettinen biologia, avaruustutkimus ja -talous. Samaan aikaan EU:n sisällä käydään kamppailua kansallisen ja kansainvälisen välillä; tätä ilmentävät muun muassa ennallistamisasetus ja yhteisvelkapuhe. Seuraava kausi määrittelee, mitä Ukrainalle ja siten maailmanrauhalle tapahtuu, miten mullistavat teknologiat valjastetaan oikein ja millainen systeemi Unioniin näissä paineissa rakentuu. Että en voi olla haluamatta osaksi tätä valtavan merkittävää päätöksentekoa – nämä ovat hyvin tärkeät vaalit.

2) Verotus ja kansallisten talouden ja turvallisuuden peruspilarien hallinta. Suomen tapauksessa omat sote-ratkaisut ja oma metsäpolitiikka ovat esimerkkejä. Olemme useilla mittareilla maailman onnistunein ja onnellisin maa – mikä tämän on mahdollistanut, siitä on pidettävä kiinni.

3) Suuret, kansainvälisiä toimia vaativat kysymykset, kuten ilmastonmuutos ja lajikato, kemikaalisaaste, merien selviytyminen ja näiden kaikkien lieveilmiöt vaativat kv-yhteistoimintaa. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä välineellistetty maahanmuutto, jossa pahantahtoinen toimija suuntaa ja voimistaa siirtolaisvirtoja tavoitteenaan horjuttaa Länttä. Tämä on hoidettava yhdessä.

4) Yksin mahdollisuudet ovat heikot. Siksi on osattava tehdä yhteistyötä ja etsittävä samanmielisiä kumppaneita. Pohjoismaat ovat Suomelle luonteva ja oikea viitekehys – yhdessä olemme jo aika iso tekijä. Tärkeää on houkutella Britannia takaisin unioniin. Tämä tasapainottaisi Ranskan-Saksan akselia huomattavasti ja britit ovat todennetusti olleet pienille liittolaisilleen hyviäja aitoja kumppaneita. He ovat myös Brexitin jäljiltä aivan kypsiä ja paluuseen on aito mahdollisuus.

 

Juuri nyt on tärkeää tehdä politiikkaa, joka luo vakautta ja vahvistaa tulevaisuususkoa

Piia Elo, 46, Turku, apulaispormestari, SDP

1) Haluan päästä vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen, siihen, millaisin arvoin ja tavoittein Eurooppaa rakennetaan meidän nuorillemme. Eurooppa elää nyt poikkeuksellista aikaa kun pitkän rauhanjakson jälkeen Euroopassa on sota. Juuri nyt on tärkeää tehdä politiikkaa, joka luo vakautta ja vahvistaa tulevaisuususkoa. Sellaista politiikkaa minä haluan edistää Euroopan parlamentissa.

2) Kyllä tärkein asia on kansallinen turvallisuus ja puolustus, sillä se koskee suoraan kansallisvaltioiden suvereniteettia. On tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä puolustuksessa, kriisinhallinnassa ja rauhanturvaamisessa, mutta säilyttää viimekätinen päätösvalta jäsenvaltioilla, jotta näillä on mahdollisuus suojella omia rajojaan ja kansalaisiaan.

3) Euroopan unionin tulee yhtenäisesti tarttua rajat ylittäviin, globaaleihin asioihin kuten ilmastonmuutokseen ja maahanmuuton hallintaan, sillä näitä ei voi yksittäinen jäsenvaltio tehokkaasti ja kestävästi ratkaista. Näissä tarvitaan yhteistä päätöksentekoa ja yhteisiä toimia.

4) Yksittäinen meppi vaikuttaa ennen kaikkea oman poliittisen ryhmänsä kautta, jolloin on tärkeää luoda hyvät ja vaikuttavat suhteet omaan ryhmäänsä. Lisäksi on toki tärkeää, että toimii tiiviissä yhteistyössä muiden suomalaisten parlamentaarikoiden kanssa, jotta pystyy saamaan vaikutusvaltaa ajamilleen asioilleen myös muissa ryhmissä. Yksittäisellä mepillä ja yksittäisellä maalla on merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia, jos paneutuu asioihin ja pyrkii edistämään niitä tinkimättömästi ja pitkäjänteisesti yhdessä muiden kanssa.

 

EU:n pitää olla edelläkävijä, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua

Emmi Lintonen, 37, Forssa, optikko, SDP
1) Olen aktiivisesti ehdolla EU-vaaleissa. Eurooppa tarvitsee uusia vahvoja päättäjiä, joilla on kokemusta luoda parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta suomalaisille ja Euroopalle. Toivon, että maailmasta ja Euroopasta tulisi rauhallisempi paikka meille kaikille. Populismin ja äärioikeiston nousu ovat todellisia uhkia ihmisoikeuksien toteutumiselle, tasa-arvon edistämiselle ja kestävälle rauhalle. Edistääksemme rauhaa tulee Euroopan tukea Ukrainaa niin, että sota saataisiin loppumaan. Haluan myös edistää tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvon toteutuminen on olennainen osa ihmisarvoa ja liittyy erottamattomasti sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen. Tavoittelen vahvaa EU:ta. Eurooppa kilpailee Kiinan sekä Intian kanssa ja siksi Euroopan pitää panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen. Tarvitaan investointeja, jotka vahvistavat unionin kilpailukykyä sekä taloudellisesti vahvaa ja vakaata unionia.

2) EU:n yhteinen metsäpolitiikka ei sisälly EU:n perussopimuksiin. On huolehdittava siitä, että päätösvalta metsäasioissa pysyy edelleen jäsenvaltioiden omissa käsissä.

3) Rakastan suomalaista luontoa. On tärkeää suojella yhteistä aarrettamme tuleville sukupolville. EU:n pitää olla edelläkävijä, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimivuus ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä.

4) Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen. Vanha viisaus on, että vaikka ajattelee globaalisti, ei pidä unohtaa paikallista näkökulmaa. EU:ssa on huomioitava jokainen jäsenmaa erityispiirteineen. Tiivistä yhteistyötä tekemällä Suomi saa äänensä kuuluviin päätöksenteossa.

 

Haluan olla vahvistamassa eurooppalaista yhtenäisyyttä ja kokonaisturvallisuutta

Timo Kaunisto, 61, Hämeenlinna, toiminnanjohtaja Agronomiliitossa ja maaseutuyrittäjä, Keskusta.
1) Kaksi keskeistä syytä. Ensiksi: eurooppalaista elämää uhkaa Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota, jota emme saa hävitä. Haluan olla vahvistamassa eurooppalaista yhtenäisyyttä ja kokonaisturvallisuutta maltillisen ja päätöksentekokykyisen keskustan kautta. Erityisen tärkeää on katkaista yhteys venäläiseen fossiiliseen öljyyn ja fossiiliseen ammoniakkiin, jota yhä virtaa Suomenkin lannoiteteollisuuteen. Samalla edistämme välttämätöntä vihreää siirtymää. Toiseksi. Monestakin syystä elämme sarana-aikaa, jossa totutut järjestelmät on uusittava. Olen taustaltani ruokajärjestelmän ja ympäristöpolitiikan kokenut ammattilainen. Kolmekymmentä vuotta sitten liityimme osaksi EU:ta sopimuksella, joka oli ruoantuotannon osalta keskeneräinen. Osana uutta eurooppalaista ruokapolitiikkaa haluan luoda huoltovarmuuteen ja aitoon omavaraisuuteen perustuvan pohjoisen tukijärjestelmän. Sitä tavoiteltiin alun perin liittymisneuvotteluissamme.

2) Oikeastaan EU-päätöksenteko on jo varsin monessa mukana. Sosiaali- ja terveyspolitiikka on niin monimuotoista, että sitä ei voi hallita ja rahoittaa koko maanosan näkökulmista.

3) En antaisi kokonaisvastuuta juuri mistään EU:lle, mutta yhteiset linjaukset kokonaisturvallisuutemme parantamiseksi ovat nyt tärkeintä.

4) EU:n päätösvalta on kolmen tahon yhteistyötä: valmistelevan komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentaarikkojen. On selvää, että EU:n laajentuessa esimerkiksi Ukrainan tullessa jäseneksi, on myös yksimielisyysvaatimusta päätöksissä säädettävä. Keskeisissä asioissa, kuten kansalliseen puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa veto-oikeus on kuitenkin säilytettävä. Suomen matemaattinen päätösvalta vastaa osuuttamme EU:n väestöstä. Todellisuudessa vaikutusvaltamme on huomattavasti suurempi, kun osaamme liittoutua samanmielisten maiden kanssa. Esimerkiksi metsäasioissa komission ympäristösosialismi on kukistettu neljän ytimeen kuuluvan metsämaan voimin. Maatalousasioissa olemme erittäin paljon yhtä mieltä maatalousmaa Ranskan kanssa. Keskeistä on huomata se, että kumppanuudet pitää hakea asiakohdittain. Euroopan Parlamentissa haaste kaksinkertaistuu, sillä puolueryhmienkin sisällä on hyvin erilaisia mielipiteitä. Osaavat, kielitaitoiset, sosiaaliset ja yhteistyökykyiset mepit ovat parhaita ja vaikutusvaltaisimpia. Suomalaisista mepeistä kärkijoukkoihin on arvioitu muun muassa Heidi Hautala, Eero Heinäluoma ja Mauri Pekkarinen. Hyvän mepin on todella osattava asiansa. Lobbarijärjestöjen äänestysohjeilla ei pitkälle pötkitä.