Someron kaupungin kasvatuspäällikkö Nina Mäkelä, päiväkodin johtaja Tuula Koivula ja varhaiskasvatuksen opettaja Hennariikka Heinonen kertovat japanilaisille vierailijoille, että päiväkodin ryhmissä on yleensä 21 lasta, yksi varhaiskasvatuksen opettaja ja 2 lastenhoitajaa. Jos lapsi tarvitsee erityistukea, niin hoitajia voi olla enemmän.
Lastenlääkäri Shintaro Kikuchi, hoitaja Hiroko Kikuchi, päiväkodinjohtaja Jin Yamaguchi ja opiskelija Riko Yamaguchi kuuntelevat ja kysyvät suomalaisilta kollegoiltaan, onko tuo sopiva määrä.
– Joskus tuntuu ja toivoisi, että voisi olla lisääkin käsiä, vastaavat somerolaiset varhaiskasvatuksen ammattilaiset.
Japanissa yhdessä ryhmässä on 30 lasta ja sillä yksi opettaja.
– Siinä ei opi tuntemaan jokaista lasta tarpeeksi hyvin eikä pysty antamaan henkilökohtaista apua, jos lapsi sitä tarvitsee. Mennään opettajan johdolla ja kaikkien lapsien on mentävä samaan tahtiin. Mutta samalla opitaan ryhmässä olemista ja toimimista sekä sosiaalisuutta, selvittävät japanilaiset.
Hennariikka Heinonen sanoi suomalaisessa järjestelmässä ajateltavan, että päivähoidon aikuiset ovat ja tekevät töitä lapsia varten. Erityistä tukea saavilla lapsilla voi olla myös oma pienryhmä. Pienryhmät tekevät ja toimivat yhteistyössä muiden lapsiryhmien kanssa.
Fukushimassa Wakaban Kindergartenin päiväkodissa lapsia on 165. Se on tuon päiväkodin johtajan Jin Yamaguchin mukaan tyypillisen kokoinen päiväkoti Japanissa.
Japanissa päiväkodeilla on oma lastenlääkäri käytössään. Mutta se ei tarkoita, että hän olisi yhdessä ja samassa päiväkodissa koko ajan. Hänet on nimetty päiväkodin lääkäriksi ja henkilö hoitaa useiden päiväkotien lastenlääkäriyttä.
– Käyn kahdesti vuodessa yhdessä päiväkodissa. Yhtä lasta kohden aikaa on vain hetki. Ehdin kysyä, onko kaikki hyvin. Sitten tulee jo seuraava lapsi eteeni. Pitäisi olla enemmän aikaa, toivoo lääkäri Shintaro Kikuchi.
Japanilaiset kertovat, että ongelma on myös se, että ryhmässä aikuiset vaihtuvat. Ei opita tuntemaan lasta, hänen kehitystään ja tarpeitaan. Ja juuri lapsen tunteminen on avainasemassa lapsen hyvinvointiin.
Japanissa lapselle on tarkempi lääkärintarkastus vuosi ennen kouluunmenoa.
– Se on liian myöhään. Jos olisi asioita, joihin pitäisi tarttua ja hoitaa, niin ei ehdi korjata ennen kouluunmenoa, pohtii hoitaja Hiroko Kikuchi.
Nina Mäkelä selvitti Suomessa olevan nelivuotistarkastus. Sitä varten Someron varhaiskasvatuksessa on käytössä lomake, johon kerrotaan havainnot lapsen kehityksestä ja miten lapsen arki sujuu. Sitten on vielä kouluunmenotarkastus.
Syntyvyyden lasku on tuttua kummassakin maassa. Halu on rakentaa lapsiystävällistä yhteiskuntaa on molempien maiden tavoite.
– Lapset ovat arvokkainta maailmassa.
Vanhemmat tekevät pitkiä työpäiviä. Japanissa päiväkodit ovat auki arkisin kello 19:n saakka ja hoitopäivä on myös lauantaisin. Someron varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat huolissaan, että lasten ja vanhempien yhteinen aika jää armottoman lyhyeksi.
– Suomessa perheen yhteinen aika on tullut arvokkaammaksi. Kun vanhemmilla on vapaapäivä, niin silloin toivotaan, että lapsikin saisi hoitopaikastaan ”työpäivän” vapaaksi.
Someron ja Fukushiman varhaiskasvatuksen ammattilaiset pitivät tapaamista Somerolla silmiä avaavaksi ja mielenkiintoiseksi. He toivovat, että yhteistyötä ja mielipiteiden vaihtoa jatkettaisiin tulevaisuudessa. Se koettiin hedelmälliseksi ja josta kummallakin taholla on annettavaa ja opittavaa.
Tervapääskyn lapset halusivat tietää, kasvaako Japanissa avokadoja, onko meressä haita, löytyykö pandoja ja mitä kotieläimiä japanilaisilla on.
– Avokadoja ei kasva. Haita on Japania ympäröivässä meressä, mutta ne eivät ole vaarallisia. Pandoja löytyy eläintarhoista, mutta ei luonnosta. Kotieläiminä on yleensä kissoja ja koiria.
