Penkkipunnerruksen SM-miehenä Somero-lehden sivuilta tutuksi tullut Pertti Rautiainen vastaanotti kansainvälisenä YK:n rauhanturvaajien päivänä Nobel 1988 -muistoristin.
– Olen yksi noin 20 000 suomalaisesta rauhanturvaajasta, jotka vastaanottivat vuonna 1988 YK:n rauhanturvajoukoille osoitetun Nobel-palkinnon, hän kertoo.
– Suomalainen rauhanturvaaja on maailmalla pidetty puolueettomuutensa ja rehellisyytensä vuoksi. Meihin on luotettu, kun olemme olleet omana joukkona YK:n johtamien operaatioiden hoidossa. Suomalaiset ovat menestyksekkäästi hoitaneet rauhanturvaamisen Lähi-idässä Siinain niemimaalla 1956–1957, Libanonin ja Syyrian rajalla 1958, Intian ja Pakistanin rajalla 1961, Kypros 1964–1977, Golan Israelin ja Syyrian rajalla 1979–1993, Libanon 1982 alkaen. Tässä kaikki operaatiot missä Suomalaisia palveli ennen vuotta 1988.
10.12.1988 YK:n rauhanturvaajat ympäri maailmaa saivat työnsä johdosta tunnustuksista suurimman, Nobelin rauhanpalkinnon. Palkintoon olivat oikeutettuja kaikki YK:n rauhanturvaajat, jotka olivat palveluksessa kyseisenä ajankohtana tai sitä ennen. Heitä oli yhteensä noin puoli miljoonaa 53 eri maasta.
– Suomessa meitä palkinnonsaajia oli noin 20 000. Onhan se todella iso juttu tällaisille tavallisille kansalaisille, jotka olivat silloin palvelemassa rauhanturvaajina kaukana kotimaastaan.
– Itse palvelin Libanonissa 1984–1985. Operaation tehtävä oli valvoa Israelin joukkojen vetäytymistä sieltä. UNIFIL alkoi 1978 ja suomalainen pataljoona liittyi operaatioon 1982. Suomalaisia rauhanturvaajia palveli lähes 20 vuoden aikana yli 11 000 Libanonissa, Rautiainen kertoo.
– Suomalaiset ovat olleet turvaamassa rauhaa 1988 vuoden jälkeenkin ja edelleen ovat luotettavia ja tykättyjä, missä sitten palvelevatkin.
Yleisesti suomalaisista Nobel-palkinnon saajista mainitaan aina Frans Emil Sillanpää, Artturi Ilmari Virtanen sekä Martti Ahtisaari.
– Useamman henkilön tai suurempien joukkojen, kuten YK:n rauhanturvaajien, saamat tunnustukset ovat jääneet Suomessa vähemmälle huomiolle. Lieneekö suomalaisten rauhanturvaajien vaatimattomalla asenteella vaikutusta siihen, etteivät tuntemattomat nobelistit ole pitäneet itsestään melua. Omassa joukossamme se kyllä muistetaan ja arvostetaan korkealle.
Vuonna 2008 Suomen Rauhanturvaajaliitto perusti Nobel 1988-muistoristin.
Sen voi lunastaa suomalaiselle henkilölle, joka on palvellut YK:n rauhanturvatehtävissä ennen 10.12.1988.
Muistoristiä kannetaan siviiliasussa kunniamerkkinä. Kantojärjestyksessä Nobel-muistoristi sijoitetaan muiden kotimaisten kunniamerkkien jälkeen ennen rauhanturvatehtävistä saatuja niin sanottuja missiomitaleja.
Virkapuvuissa Nobel-muistoristiä voidaan kantaa kriisinhallintaveteraanien omissa tilaisuuksissa virkapukumääräysten ja -ohjeiden mukaan.
– Meidän, joille muistoristi on myönnetty, määrä laskee jatkuvasti, sillä olemmehan jo kaikki 60-vuotiaita tai vanhempia.
– Olen saanut jonkin verran palkintoja kun ikämiehenä aloin kilpailemaan voimanostossa. On tullut niin Suoman mestaruuksia kuin ennätyksiä omassa ikä- ja painoluokassa. Myös mitaleita olen saanut kaulaan, kuin myös pokaaleja, joita todellakin arvostan.
– Mutta tämä palkinto on suurin mitä olen koskaan saanut, ja sitä arvostan todella paljon. On se sentään Nobelin rauhanpalkinto ja siihen liittyen minulle nyt myönnetty Nobel 1988 -muistoristi. Eipä taida monen palkintokaapista sellaista löytyä.
