Lounais-Suomenkalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä kehittämistavoitteet on päivitetty Ely-keskuksessa ja ilmoitettu kunnalle.
Someroa koskevassa suunnitelmassa nostetaan esille kalalajeista kuhan olevan edelleen tärkeä pyynnin kohde, esimerkiksi Someron järviketjulla. Somerniemen Painio-järvellä Luonnonvarakeskus on tehnyt verkkokoekalastuksia viimeksi vuosina 2015 ja 2017. Niissä kuhan osuus on ollut yli 30 prosenttia saaliin massasta. Vuonna 2017 kuhasaalis koostui 5–54 sentin pituisista yksilöistä, lisäksi kookkaita yli 40 sentin pituisia kuhia tuli saaliiksi selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina.
Somerolla kalastusta on säädelty osakaskuntien solmuvälirajoituksin, jossa verkkojen minimisolmuväli on 60–70 milliä, sekä asettamalla rauhoitusaika kuhalle toukokuun ajaksi. Kalatalousalueen asiantuntijat kuitenkin suosittelevat vapaa-ajan kuhan kalastuksessa kaikilla vesialueilla vähintään 50 millin solmuvälin verkkojen käyttämistä, jolloin alamittaisten kuhien (alle 42 senttiä) osuus saaliissa pysyy riittävän pienenä. Rajoituksia on tarkoitus jatkaa, mutta koko kalatalousalueen kuhavesiin olisi hyvä saada yhtenäiset kalastuksen säätelytoimet.
Someron Hirsjärvellä suoritetaan keväisin hoitokalastusta, ja järven osakaskunnalle on hankittu ainakin yksi paunetti. Myös useammalla rehevällä Salon seudun järvellä on käynyt ulkopuolinen toimija tekemässä hoitokalastuksia. Kalatalousalueella olisi suunnitelmakauden aikana syytä käydä kaikki kalatalousalueen suuremmat, yli 50 hehtaarin, järvet läpi, ja selvittää niiden kunnostustarpeita.
Vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupa-alueiden ja niiden järjestelmän kehittämisen yhteydessä osakaskunnille lähetetyn kyselyn mukaan esimerkiksi Painio-järvellä saattaisi olla halukkuutta yhtenäislupa-alueen perustamiseen. Suosituinta virkistyskalastusaluetta on järviketju Hovirinnan padosta Painioon. Luvan hankkimalla voisi kalastaa useammalla vavalla ainakin muutaman osakaskunnan alueella, ja Painio on myös laaja Palikaisten kartanon vesialue. Jos asiaa ruvetaan edistämään, samalla tulisi selvittää muidenkin Someron järviketjun osakaskuntien halukkuutta liittyä yhtenäislupaan.
Rapukannat tulisi selvittää ajan tasalle
Kotimaisen jokiravun kannoista Salon seudulla ja Somerolla ei ole ajankohtaista tietoa, joten sitä tulisi selvittää kattavin koeravustuksin. Sekä järviketjulla että Somerniemen pikkujärvillä esiintyy kohtalaisesti täplärapuja, joita sinne on aikanaan suunnitelmallisesti istutettu. Alueella on tehty 2000-luvulla muutamaan kertaan koeravustuksia ja täpläravun lisäksi ainakin Vesajärvessä esiintyy jonkin verran jokirapua. Lisäksi Uskelanjoen latvoilla oli vielä 2000-luvun alussa jokirapua, mutta tämän hetken tilannetta ei tiedetä. Rapukantojen tilaa pitäisi seurata säännöllisesti.
Täpläravun levittäytymistä jokirapuvesistöihin pyritään ehkäisemään muun muassa tehokkaalla pyynnillä. Luvatonta täplärapujen levittämistä pyritään estämään vuosittaisen tiedotuksen avulla. Jokirapuja kotiutetaan mahdollisuuksien mukaan niille soveltuviin kohteisiin. Toimet ovat kansallisen rapustrategian mukaisia.
Vähempiarvoisten kalojen hoitokalastuksia on tehty ainakin Painiolla ja Hirsjärvellä, lisäksi Painiolla on samalla tehty kalanviljelijän toimesta kuhaemojen pyyntiä. Hoitokalastusten vaikutuksia järvien kalakantoihin ja myös veden laatuun tulisi seurata, ja kohdentaa toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti.
Lounais-Suomen kalatalousalueen toiminnanjohtaja Johanna Piipanoja sanoo, ettei Somerolle kuitenkaan ole tällä hetkellä tiedossa uusia hankkeita.
– Kalatalousalue toteuttaa esimerkiksi hoitoon liittyvää suunnitelmaa sen mukaan, miten saamme rahoitusta hankkeille. Hankkeet vaativat aktiivisuutta monilta tahoilta, esimerkiksi maan- ja vesienomistajien suunnalta. Hallituksemme kokoontuu nyt syksyllä ja tarkastelemme taas, millaisiin toimiin voisimme ryhtyä missäkin. Tarkoitus on tasapuolisesti panostaa koko alueeseen. Nykyinen suunnitelma on voimassa 2030 saakka.
Piipanojan mukaan paikallisten tieto omien vesistöjen ja kalakantojen tilasta on ensiarvoisen tärkeää.
– On hyödyllistä kertoa tänne meille, jos jossakin olisi tarvetta esimerkiksi hoitokalastukselle, Piipanoja sanoo.
Vuonna 2016 voimaan tulleen kalastuslain mukaisesti Suomeen perustettiin 118 kalatalousaluetta. Kalatalousalueet ovat alueellisia toimijoita, joiden jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat ja kalatalousjärjestöt. Kalatalousalueen tehtäviin kuuluu muun muassa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu omalla toimialueellaan.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa tulee näkyä kalastuslain yleiset kehittämistavoitteet, kuten kalavarojen käytön kestävyys, kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantaminen, kalojen luontaisen elinkierron ja lisääntymisen turvaaminen, siirtyminen istutuskeskeisestä kalavesien hoidosta kalastuksensäätelyyn perustuvaan kalakantojen hoitoon ja erityisesti vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden turvaamiseen.
Lisäksi tulee huomioida muut kansalliset kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvät strategiat, joista Lounais-Suomen alueella tärkeimmät ovat kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia, kalatiestrategia ja kansallinen rapustrategia. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat voimassa enintään kymmenen vuotta niiden hyväksymisestä lähtien. Lounais-Suomen kalatalousalueen vesipinta-ala on Kalatalousalueiden sähköisten palveluiden mukaan vuonna 2021 yhteensä 24 332 hehtaaria.