Hävikkiviikkoa vietetään jälleen ensi viikolla, 23.–29.9. ja sinä aikana keskitytään ruokahävikin vähentämiseen koko suomalaisessa ruokaketjussa.
Kasvin- ja viljantuotannossa pyritään löytämään jokaiselle sadolle käyttökohde, olipa kyseessä sitten ihmisravinto, teollisuuden raaka-aineet, eläinten rehut tai jopa etanoli. Peruna on esimerkki monikäyttöisestä sadosta, jota hyödynnetään ruokaperunasta aina biokaasun raaka-aineeksi saakka.
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tiedottaa, että modernit teknologiat, kuten kasvinjalostus ja kasvinsuojeluaineet, ovat tärkeitä työkaluja tässä työssä, jotta sadosta saadaan mahdollisimman hyvä sekä määrällisesti että laadullisesti.
Tilatasolla vilja-, vihannes- ja perunasadon käsittely ja varastointi vaativat ajanmukaisia investointeja ja ammattitaitoa. Käsittelyyn ja varastointiin on oltava hyvät ja ajantasaiset puitteet, joissa ilmankosteus ja lämpötila ovat optimaaliset, ja esimerkiksi tuhojyrsijöiden ja lintujen pääsy tiloihin on estetty.
Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista, mutta roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa, mutta suurinta se on kotitalouksissa, joissa muodostuu Suomen ruokahävikistä Luken laskelmien mukaan 38 prosenttia. Koko ketjun ruokahävikki on 400 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksissa syntyy 155 miljoonaa kiloa.
Keskivertokuluttaja heittää ruokaa roskiin noin 28 kiloa vuodessa. Kotitalouden koko ja tyyppi vaikuttavat merkittävästi ruokahävikin määrään. Rahassa mitattuna esimerkiksi nelihenkinen perhe heittää vuodessa noin 500 euroa roskikseen ruuan muodossa.
Vinkkejä ruokahävikin vähentäminen
-Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet
-Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi
-kahvista syntyy yllättävän paljon ruokahävikkiä, kupillinen päivässä viemäriin tarkoittaa vuodessa yli 40 litraa hukkaan heitettyä kahvia
-säilytä oikein: osa kasviksista säilyy parhaiten jääkaapissa, kuten salaatit, juurekset ja sienet, osa huoneenlämmössä, kuten banaani, tomaatti ja kurkku (lisää erilaisten kasvisten optimaalisista säilytyslämpötiloista ja etyleenistä: https://kasvikset.fi/kasvitieto/kasvisten-sailytyksesta/sailytyslampotilat/)
-älä haksahda ostamaan isoa pakkausta halvemmalla, jos kaikelle ruualle ei ole käyttöä, hyödynnä pakastinta ja tee hävikkiherkkuja
-pilaantunutta, homeista tai hapantunutta ruokaa ei pidä syödä, mutta oikein biojätteeseen lajiteltuna käyttökelvoton ruoka muuntuu aikanaan biokaasuksi tai ravinteikkaaksi mullaksi
