Kirjallisuuskriitikko Eija Komu esitelmöi kirjoista ja niiden tekijöistä. Eilen maanantaina hän kertoi omasta runoteoksestaan Karjalainen legenda Suur-Helsingin Kalevalaisten Naisten järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Yhdistys on sitoutumaton kulttuuri- ja sivistysyhdistys, jonka tarkoituksena on vaalia suomalaista kulttuuriperintöä ja edistää sen soveltamista nykykulttuuriin.
– Teen tätä työtä rakkaudesta kirjallisuuteen ja musiikkiin, tiivistää Eija Komu työnsä tarkoitusta.
Hän haluaa antaa kuulijoille koskettavia elämyksiä ja yhteisöllisyyden kokemuksia.
– Jotta jotain sykähtäisi sydämessä ja jäisi jälki. Tai kuulija katsoisi arkea uudesta näkökulmasta.
Helsingin tilaisuudessa Eija Komua haastatteli tietokirjailija, toimittaja ja kustantaja Jarkko S. Tuusvuori kirjankustantamo ntamolta. Komun Karjalainen legenda on ntamon kustantama.
Ennen lavalle astumista sydän lyö kiihkeästi ja kädet hikoavat.
– Minä olen kova jännittämään. Olen ollut koulukiusattu; ehkä silläkin on merkitystä. Alitajuisesti pelkään, että niin käy jälleen ja nolaan itseni.
Mutta tärkeän asian esiintuominen on niin merkityksellistä, että häpeän pelko kaikkoaa.
– Yritän valmistautua tilaisuuteen hyvin. Keskityn siihen, mitä olen tekemässä. Kun tunnen yleisön myötämielisyyden, annan sen viedä ja heittäydyn. Jännitys hälvenee. Tuntuu hirveän hyvältä puhua, kertoo Komu kokemuksiaan.
Helsingin tilaisuus oli hänestä sinänsä helppo tapaus, sillä häntä haastateltiin ja Komu sai puhua omasta teoksestaan.
– Nehän ovat minun runojani. Minulla on yksinoikeus niihin. Tiedän parhaiten, mitä runoillani haluan sanoa.
Komua jännitti huomattavasti enemmän kirjallisuusillassa Lieksassa. Synnyinseutu antoi oman värinänsä.
– Avasin lapsuuteni ja nuoruuteni kasvukipuja.
Kun Komun runoteos julkaistiin vuosi sitten Someron seurakuntakeskuksessa, niin tekijä kertoi runojen taustoista ja lauloi teeman mukaisia sävelmiä. Kirkkokuoro esitti karjalaisia sävelmiä.
– Niin minä teen muillakin luennoilla ja esitelmätilaisuuksissa. Luen kirjan tekstiä, kerron tekstien taustoista ja tekijästä sekä laulan tekstiin sopivia lauluja.
Komun Karjalainen legenda ilmestyi vuosi sitten. Se oli ntamon heinäkuun 2023 myydyin runoteos ja kustantamon kaikista kirjoista neljänneksi myydyin.
Komusta tuntuu hyvältä, että hänen yksi runonsa on julkaistu hepreaksi. Suomen, Argentiinan ja Israelin kansalainen Rami Saari käänsi runon.
– Kevät 2024 oli vahva runokevät, tietää kriitikko Komu luettuaan vinon pinon kirjoja tehdäkseen niistä arvosteluja lehtiin.
– Proosarunoja oli paljon. Niissä toistuu kouraiseva yksinäisyys. Ne ovat tyhjyyden kuvia surumielisen viiltävällä tavalla.
Komu on ilahtunut miesrunoilijoiden nosteesta.
– Miehillä on kaipuu johonkin. Tarve ulottua toista ihmistä lähelle.
Tänä syksynä Komu aikoo kirjoittaa puhtaaksi nipun uusia runojaan ja viedä ne kustantajalle luettavaksi.
– Olen varautunut muokkaamisprosessiin. Runot ovat pala itseäni, mutta luotan ammattilaisen näkemykseen. Hyväksyn hänen ehdotuksensa. Kustannustoimittaja on asiantuntija. Runoistani tulee mankelin jälkeen parempia.
Yleisön pyynnöstä Elämän evakko: Eeva Kilpi -luennot saavat jatkoa. Terveisin Eeva Kilpi -tilaisuus on edessä 1. lokakuuta Someron kirjastossa.
– Kerron kirjailija Eeva Kilven tuotannossa alusta asti esillä olleista teemoista: evakkous, luonto- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet ja feminismi. Mirja Honkanen esittää Kilven tekstejä.
Sen jälkeen Komu ja musikanttiystävänsä Kimmo Hovila, laulu, ja hanuristi Pertti Riikonen keskittyvät runoilija ja laulutekstien tekijän Helena Eevan (1923–1960) tuotantoon otsakkeella Helena Eeva – tuntematon tuttu. Hänen kynästään on tullut tekstit ainakin 173 kappaleeseen. Joukossa muun
muassa Kulkuriveljeni Jan , Sunnuntaina sataa aina , Riepumatto , Eron hetki on kaunis ja Lasten liikennelaulu (Muista aina liikenteessä).
Ensimmäinen tilaisuus on 26.10. Paasitornisalissa Helsingissä. Sen jälkeen kolmikko esiintyy 6.11. Vesilahdella ja 27.11. Someron kirjastossa.