Äänestysaktiivisuus näyttää olevan nousussa ensi kevään kuntavaaleissa, selviää Kuntaliiton tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta. Yli 10 000 henkilön vastauksista käy ilmi, että 82 prosenttia aikoo äänestää vuoden 2025 kuntavaaleissa. Lisäksi 76 prosenttia pitää kuntavaaleja tärkeimpänä tapana vaikuttaa oman kunnan asioihin.
Someron kuntavaaleissa äänestysprosentti oli neljä vuotta sitten 59. Pidennetystä äänestysajasta huolimatta uurnilla kävi vähemmän väkeä kuin sitä edellisissä kuntavaaleissa, jolloin äänestysprosenttimme oli 60,3.
Tuore Kuntalaistutkimus ennustaa tähän verrattuna hyvin ruusuista tulevaisuutta.
Selvä enemmistö, 82 prosenttia, kyselyyn vastanneista kaikissa ikäluokissa ilmoittikin aikovansa äänestää kuntavaaleissa 2025. Kuntalaiset kokevat äänestämisen olevan tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin.
Vaihtelua ja epävarmuutta on ikäluokittain. Noin kaksi kolmesta 18–29-vuotiaasta aikoo äänestää, kun taas ikäryhmässä (70–79-vuotiaat) 88 prosenttia on varmoja äänestämisestään.
– Kunta- ja aluevaalit ovat meidän arkielämämme kannalta tärkeimmät vaalit, joten ilahduttavaa, että näin moni suunnittelee äänestämistä ensi kevään tuplavaaleissa. Edelliset kuntavaalit järjestettiin korona-aikana ja äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi (55,1%), summailee Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tuloksia.
Äänestämisen merkitys on kyselyn mukaan kasvanut hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi, tänä vuonna tulos on 76 prosenttia. Näkemys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1996 alkaen, vaikka varsinaisissa vaaleissa äänestäneiden määrä on samaan aikaan laskenut.
Tutkimuksessa havaittiin, että johtavassa asemassa olevat, yliopistotutkinnon suorittaneet, sekä 70–79-vuotiaat ovat varmimpia äänestämään. Myös ne, jotka ovat asuneet kunnassa yli 20 vuotta, työskentelevät kunnallisessa organisaatiossa, tai asuvat kahden tai useamman aikuisen taloudessa, ovat varmoja äänestysaikeistaan. Äänestysvarmuus on korkeampaa ruotsinkielisten sekä naisten keskuudessa.
Sen sijaan työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, ja kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet ovat epävarmempia äänestämään. Lisäksi yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueella asuvat osoittavat jonkin verran vähäisempää varmuutta äänestysaikeissaan.
Aluevalit tarvitsevat lisää äänestäjiä
Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, kiinnostus aluevaaleja kohtaan on heikompaa. Kuntalaistutkimuksen mukaan 60 prosenttia aikoo äänestää aluevaaleissa. Kymmenen prosenttia ilmoitti suoraan, että ei äänestä.
– Kuntalaiset tarvitsevat toimivia kuntia ja hyvinvointialueita, ja päättäjiä, jotka pystyvät tekemään yhteistyötä yli rajojen, joten toivomme, että moni käyttäisi ääntään sekä kunta- että aluevaaleissa, toteaa Karhunen.
Historian ensimmäisissä aluevaaleissa Someron äänestysprosentti oli 50,5. Eniten ääniä somerolaisista saivat Jani Kurvinen (kesk.), 807, Riitta Lehtinen (sd.) 494 ja Juha Wiskari (kok.), 399.
Uutta Somerolla on ensi keväänä vaalien yhdistämisen lisäksi se, että äänestysalueet supistettiin neljästä yhteen.
Kuntapolitiikka jakaa mielipiteitä
Kuntapolitiikka herättää erilaisia tunteita. Runsas kolmannes on jonkin verran tai erittäin kiinnostunut kuntapolitiikasta, kun taas kolmannes ei ole kovin tai ei lainkaan kiinnostunut.
– Vaikka kuntapolitiikkaa ei aina koettaisi niin kiinnostavana, kuntalaiset kuitenkin seuraavat kuntansa asioita erilaisista viestintäkanavista. Monikanavaisuus korostuu tässä ajassa, mutta perinteiset viestintäkanavat pitävät kuitenkin pintansa, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kiinnostuneimpia kuntapolitiikasta olivat yli 70-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat, yrittäjät, maatalousyrittäjät sekä yliopistotutkinnon suorittaneet. Kiinnostusta nostavat myös asuminen yli 20 vuotta kunnassa, kunnallisessa organisaatiossa työskenteleminen ja kunnan keskustassa asuminen.
Kiinnostus on hieman korkeampaa miesten ja ruotsinkielisten keskuudessa verrattuna naisiin ja suomenkielisiin. Sen sijaan nuoret (18–29-vuotiaat), opiskelijat, ja kunnassa alle vuoden asuneet osoittavat vähäisempää kiinnostusta kuntapolitiikkaan.
Luottamustehtävät kiinnostavat, ehdokkuus ei
Valtaosa kyselyyn vastanneista kuntalaisista ei ole halukas asettumaan ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2025. Eniten potentiaalia ja niin sanottua piilopotentiaalia on nähtävissä 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä; joka kymmenes kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista kyselyyn vastanneista voisi vähintään harkita ehdokkuutta. Yli 70-vuotiailla puolestaan on vähiten halukkuutta kuntavaaliehdokkuuteen.
– Monella on kynnys asettua ehdolle kuntavaaleissa, vaikka halua hoitaa kunnallista luottamustehtävää olisi. Paikallisille poliittisille toimijoille tässä riittää haastetta: miten saada nämä piilopotentiaaliset mukaan, Pekola-Sjöblom pohtii.
n Kysely toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimukseen vastasi yli 10 000 kuntalaista 46 kunnasta eri puolilla Suomea. Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.
Aikataulut vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa
-toimitetaan 13.4.
-äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu) 21.2.
-ehdokashakemusten jättöpäivä 4.3.
-ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen 13.3.
-äänioikeusrekisteri lainvoimainen 1.4.
-kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4.
-ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.
-ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.
-tulosten vahvistaminen 16.4.
-valtuustot ja aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.6.