Yksitoistavuotias somerolaiskeilaaja Tatu Lavikainen on noussut nopeassa tahdissa Suomen juniorikeilaajien eturiviin. Hän on yksi kuudestatoista Suomen Keilailuliiton maajoukkuevalmennusryhmään kutsutusta keilaajasta.
Lavikainen on jo ollut mukana Tulevaisuuden ryhmä 2024–25:n ensimmäisissä valmennusleirityksissä Kuortaneella. Ryhmässä on mukana kaksitoista poikaa ja neljä tyttöä eri puolilta Suomea. Somerolta ja naapurikunnista ei ole Lavikaisen lisäksi muita osanottajia, vaan lähimmät tähän 11–15-vuotiaiden edustusryhmään kelpuutetuista juniorilupauksista tulevat Raisiosta.
Maajoukkueryhmään pääsemiseen ja siinä pysymiseen Keilailuliitto on määritellyt tiukat kriteerit, joihin kuuluvat muun muassa valmennusleireille ja valtakunnalliseen kilpailusarjaan osallistuminen sekä 20-30 tuntisen viikkoharjoitusohjelman noudattaminen.
Onnistunut avaus FYR-sarjassa
Alle 23-vuotiaille keilaajille räätälöity Finnish Youth Ranking -kilpailusarja (FYR) käynnistyi tämän kuun puolivälissä Helsingin Talissa. Someron Keilaajia edustava Lavikainen oli yhtenä nuorimmista osanottajista mukana Rookie -sarjassa, jossa kilpaili kaikkiaan 39 heittäjää.
Kuuden heittosarjan karsintakilpailussa somerolainen tyylitteli viidenneksi parhaalla tuloksella loppukilpailuun, johon kelpuutettiin sarjan kuusi parasta heittäjää. Tästä kuusikosta karsittiin vielä kärkinelikko ratkaisemaan kauden ensimmäisen FYR-osakilpailun palkintosijoja.
Lavikainen jäi kahdentoista pisteen päähän välieräpaikkaan oikeuttaneesta nelossijasta, mutta kirjautti joka tapauksessa tililleen komeat 31 sijoituspistettä kauden avauksesta. Sarjan voittaneelle Grankulla Bowlare -seuran Caspar Lepikultille pinnoja kertyi 40 ja toiseksi sijoittuneelle Kuortaneen Kunnon Helmi Vallivaaralle 37.
Lavikainen kertoi olevansa melko tyytyväinen suorituksiinsa kauden valtakunnallisessa avauskisassa, mutta arveli jatkossa pystyvänsä kamppailemaan vielä paremmista sijoituksista. Ero sarjan kärkikeilaajiin ei näet ollut kovinkaan suuri.
FYR-sarjan seuraava osakilpailu käydään lokakuussa Valkeakoskella ja sen jälkeen kilpailupaikkakuntina ovat Pori (marraskuu), Kouvola (helmikuu) ja Seinäjoki (huhtikuu). Viidestä osakilpailusta eniten pisteitä keränneet pääsevät mukaan toukokuussa Turussa käytävään Grande Finaleen.
Keilaaja jo kolmannessa polvessa
Tatu Lavikaisella on jo perhetaustansa vuoksi ilmeisen hyvät edellytykset kehittyä keilaajana korkealle tasolle. Hänen isoisänsä, Forssa Bowling Clubin edustajana tunnetuksi tulleen Asko Lavikaisen tilillä on huomattavia kilpailumenetyksiä ja myös virallisiin tilastoihin päätynyt yhden heittosarjan maksimitulos 300 pistettä.
Tatun isä Miika Lavikainen on jatkanut niin ikään menestyksekästä kilpailuperinnettä forssalaisseuran riveissä ja päässyt parhaimmillaan yhden pisteen päähän kaikkien keilaajien havittelemasta kolmensadan pinnan tuloksesta.
Tatu on pienestä pitäen ollut isä-Miikan mukana Someron keilahallin tapahtumissa ja nyttemmin tutuiksi ovat tulleet monien muidenkin paikkakuntien radat.
– Kuuden sarjan kilpailuissa olen ehkä vielä vähän edellä, mutta yksittäisissä sarjoissa Tatu on jo pistellyt minua ”turpaan”. Näin kävi esimerkiksi hiljattain Talissa, viisikymmentä vuotta täytettyään ensimmäisiin senioriluokan Suomen mestaruuskisoihinsa mukaan päässyt Miika Lavikainen naurahtaa.
Talin FYR -avauksessa Tatu nakutteli 140–150 pisteen sarjakeskiarvoja ja parhaimmillaan hän on yltänyt jo niinkin kovaan kuin 215 pisteen tulokseen (ilman tasoitushyvityksiä). Jokainen keilailua harrastunut tietää, että tuollaiseen tulokseen vaaditaan varsin hyvät keilaajan perustaidot.
”Tämä on vain niin kivaa!”
Ensimmäisen oman keilapallonsa Tatu sai lahjaksi viime jouluna. Saman tien kilpailukokemus alkoi karttua nopeasti ja myös harjoitustahti on kiihtynyt koko ajan. Aika pian Tatun pallokokoelmaan liittyi myös niin sanottu ”paikkopallo” ja lähiaikoina juniorilupauksen vakiovarustus saa täydennystä nykyaikaisesta uretaanipallosta.
Keilailu lohkaisee Tatun vapaa-ajasta jo suuren osan, mutta missään vaiheessa harrastus ei ole tuntunut raskaalta. Päinvastoin: jokainen käynti keilahallin radoilla tarjoaa uusia, mielenkiintoisia haasteita.
– Tämä on vain niin kivaa. Sekä heittäminen että kilpaileminen, somerolaisjuniori taustoittaa innostustaan ytimekkäästi.
Tatu harrastaa liikuntaa ja urheilua monipuolisesti: Kesäkaudella lajivalikoimaan on kuulunut jalkapalloilu ja syksyn tullen käynnistyvät futsal- ja judoharjoitukset.
Someron keilahallin ensimmäisinä toimintavuosina myös junioreita näkyi radoilla aika paljon, mutta nyt jo pidemmän aikaa Somerolla on keilailun junioritoiminnan osalta vietetty hiljaiseloa.
– Toivottavasti Tatun esimerkki innostaa muitakin junioreita tämän mukavan ja mielenkiintoisen harrastuksen pariin, isä-Miika ja äiti- Riikka vinkkaavat uusia harrastusmahdollisuuksia etsivien somerolaislasten ja -nuorten suuntaan.
