Kaupungin puolivuotisraportti talousarvion toteutumisesta osoittaa, että toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus oli kesäkuun lopussa noin 10,7 miljoonaa, ja vuotta aiemmin noin 11,1 miljoonaa euroa.
– Kesäkuussa kaupungin tulos näytti olevan 400 000 euroa pakkasen puolella. Sen jälkeen ollaan menty parempaan suuntaan. Elokuussa oltiin jo 70 000 euroa plussalla, kertoi kaupunginjohtaja Sami Suikkanen valtuutetuille talouskatsauksessaan kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Hän sanoi syynä olevan muun muassa kiinteistöverojen tilitysaikataulut, ja siksi toimintatuotot ovat isommat kuin yleensä tässä vaiheessa vuotta. Myös kotoutumiseen liittyviä tuloja on saatu palautuksena kuntaan.
Toimintakuluja on 1,4 prosenttia vähemmän viime vuoden elokuuhun nähden.
– Meillä oli sote-uudistukseen liittyviä maksamisia vuoden 2023 elokuussa, vertaili kaupunginjohtaja.
Toimintakate on 7 prosenttia alhaisempi kuin viime vuonna.
– Olemme määritelleet, että tulevien vuosien toimintakatteen kehitys tulisi pyöriä 1–2 prosentin välillä.
Ennuste: verokertymä 16 612 000
Kesäkuun lopulla verotuloja oli kertynyt noin 7,7 miljoonaa euroa eli noin 48 prosenttia budjetoidusta. Tuloveroja on tilitetty noin 6,9 miljoonaa euroa, yhteisöveroja noin 0,7 miljoonaa euroja ja kiinteistöveroja noin 0,1 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton uusimman eli elokuun 2024 verotulojen ennusteen mukaan Someron veronkertymä tulee olemaan tänä vuonna yhteensä noin 16 612 000 euroa. Siitä kunnallisveroa on 13 257 000 euroa, yhteisöveroa 1 179 000 ja kiinteistöveroa 2 176 000 euroa.
Kuluvan vuoden talousarviossa verokertymän on arvioitu olevan 16 071 000 euroa, joka on noin 541 000 euroa vähemmän kuin Kuntaliiton elokuussa 2024 julkaisemassa verotuloennusteessa on arvioitu olevan.
Valtionosuuksiin on budjetoitu noin 7,9 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Puolen vuoden toteuma oli noin 4,1 miljoonaa euroa. Viime vuonna puolen vuoden toteuma vastaavana ajankohtana oli 5,3 miljoonaa euroa eli valtionosuuksia on saatu noin 1,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.
Väkiluku kasvanut 74 hengellä
Someron väkiluku oli vuoden alussa 8 409 henkeä, ja kesäkuun 8 483. Maan sisällä muuttaneita oli 128 ja kunnasta muuttaneita 119. Lisäksi maahanmuutto oli 125 ja maastamuutto 2. Syntyneitä oli 19 ja kuolleita 76. Väkiluku on kasvanut alkuvuoden aikana 74 hengellä.
Kaupunginjohtaja Suikkanen sanoo kasvun perustuvan maahanmuuttoon ja siihen, että moni maahanmuuttaja on saanut kotikunnan Somerosta.
Työllisyyskatsauksen mukaan Somerolla oli kesäkuussa työttömiä työnhakijoita 329 ja vuosi sitten 278. Pitkäaikaistyöttömiä oli 91 ja vuotta aiemmin 79. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 37, kun vuotta aiemmin 33. Somerolla avoimia työpaikkoja kesäkuussa oli 34, kun vuosi sitten 49.
Valtuutettu Riitta Lehtinen (sd.) kysyi, miltä Someron uusimmat työllisyysluvut näyttävät. Hän halusi myös tietää, paljonko lapsia Somerolla on syntynyt tänä vuonna.
Suikkanen muisteli Someron työttömyysasteen olleen 9,4 prosenttia kesäkuussa, 10,8 prosenttia heinäkuussa ja elokuussa jo alhaisempi.
Sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Grönholm vastasi, että kesäkuun loppuun mennessä oli syntynyt 19 uutta somerolaista, ja ennusteen olevan 29 vauvaa vuoden loppuun mennessä.
Laura Nuotio (kok.) kyseli, oliko 29 syntynyttä yhteismäärä koko vuonna vai lisätäänkö alkuvuoden 19 syntyneeseen 29.
– Syntyy 29 lasta tänä vuonna. Tällaisen vastauksen Varha antoi. Mutta alkuvuodesta 2025 olisi syntymässä enemmän lapsia, vastasi sivistysjohtaja.
Matias Mäkinen (ps.) pohti, miten kaupunki on varautunut laskevaan väkimäärään; millaisia sopeutumiskeinoja esimerkiksi kaupungin hallinnossa on kaavailtu.
Sami Suikkanen totesi, että hallinnossa tietyt asiat on tehtävä väkimäärästä huolimatta.
– Suoraviivaisesti työnmäärä ei riipu väestömäärästä. Kaupunki on velvoitettu hoitamaan tietyt asiat. Meidän on pystyttävä pitämään resurssit kunnossa, jotta pakolliset toimet saadaan hoidettua. Se voi onnistua esimerkiksi kuntayhteistyöllä tai jonkun muun tahon kanssa yhteistyössä.
Suikkanen sivusi myös tehtyä oppimisympäristöselvitystä, jonka avulla kaupungin on tarkoitus valmistautua kouluverkon muuttamiseen ja henkilöstömäärän vähentämiseen.
– Toisaalta sivistyspuolella palveluntarve on yhteiskunnassa nousussa, vaikka oppilasmäärä laskee, pohti kaupunginjohtaja.
Suikkanen otti esiin myös valtionosuusuudistuksen.
– Osa kunnista tulee olemaan vaikeuksissa, osa ei. Ei vielä tiedetä, mihin Somero tässä asettuu. Talouskehitys on haasteellinen. Kaupunki tarvitsee talouden tasapainottamista. Mitä se tarkoittaa opetuspuolella, esimerkiksi ryhmäkoolle.
– Tulevaisuus on hämärän peitossa, sumussa kuin tämä vastauksenikin, totesi Suikkanen.
Verokertymä rupeaa laskemaan
Jutta Varjus (kok.) arvioi tarvittavan rakenteellisia muutoksia.
– Onko se kaupungin omaisuuden myymistä, luovutaanko joistain kiinteistöistä tai tarvitaanko kolmannen sektorin apua joissain toimissa. Mietimme, mitä tehdään.
– Verokertymä rupeaa laskemaan. Väki vähenee. Jossain kohtaa tulee eteen, että on tehtävä muutoksia, tuumi Mikko Virtanen (kesk.). Hän pohti, onko esimerkiksi eläköityminen se aika, kun mietitään uudelleenjärjestelyjä.
Jaakko Salo (ps.) tiedusteli, milloin talousohjelmaa 2025–2029 varten perustettu valmisteleva ohjausryhmä alkaa tuoda selvitystyöstään tietoja valtuustolle.
– Siitä, mihin kaupungilla on varaa, ja mihin ei. Osassa kunnissa on aloitettu yt-neuvottelut. Ei Somero ole sen kummempi kunta kuin muutkaan. Jotain joudumme mekin tekemään.
Sami Suikkanen sanoi työryhmän jatkavan toimintaa ja valtuustoseminaarissa puhuttavan, missä vaiheessa ollaan.
– Ehdotus tulee valtuuston käsittelyyn loppuvuodesta. Sitä ennen kaupunginhallitus ottaa kantaa asiaan.
Martina Ramsay (kok.) kyseli, mikä selittää menojen kasvua, joka on tullut sivistyspuolen palkkoihin, palkkioihin ja ostopalveluihin.
Sivistysjohtaja Mäkelä-Grönholm sanoi, ettei kulujen kasvamiseen liity mitään dramaattista. Hän totesi palkkojen nousseen, kuten muillakin palkansaajilla.
– Palvelujen ostoilla on hoidettu henkilöstövajetta.
Harri Känkänen (ps.) kysyi, missä henkilöstövaje on ollut.
– Se oli keväällä liikuntapalveluissa. Nyt tilanne on parempi, kertoi Mäkelä-Grönholm.
Matias Roto (kesk.) nwosti esiin maahan tulleiden kotouttamisen.
– Jos kotouttaminen tehdään hyvin, niin tulokset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa; jos huonosti, niin myös se. Jos hoidamme asiat kunnolla, meillä on joukko yhdessä rakentamassa yhteisöä, Someroa.
Suikkanen sanoi Someron kaupungin vastanneen haasteeseen.
– Sivistyspuolelle on palkattu väkeä vahvistamaan suomen kielen opetusta, kun TE-keskus ei pystynyt tätä palvelua toteuttamaan.
Kaupunginvaltuusto merkitsi kaupungin talouden puolivuotiskatsauksen tiedokseen.