Eläkeläiset vaativat Somerolla kuntosalin käyttöoikeuden palauttamista eläkeläisten liikuntakorttiin. Eläkeläisjärjestöjen edustajat toimittivat kaupungin päättäjille ja viranhaltijoille vetoomuksen, josta löytyy 291 allekirjoitusta heidän toiveensa ja asiasta tehdyn kuntalaisaloitteen tueksi.
Somero-lehti uutisoi toukokuussa, että kokeiluna viime vuoden alusta asti pyörinyt eläkeläisten liikuntakortti saa kyllä jatkoa, mutta 35 euron hintainen kausikortti käy vain uimahalliin, ei enää kuntosalille.
Päätöstä perusteltiin sillä, että Somerolla on yrityksiä, jotka tarjoavat maksusta kuntosalipalveluja, eikä kaupunki halua polkea paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla itse maksutonta palvelua.
Liikuntakorttia hankittiin viime vuoden aikana 610 kappaletta. Keskimääräinen käyntikerta yhdellä kortilla oli 29.
Nimilistan toimittaneet olivat tyytyväisiä, että kortti sai jatkoa, mutta kuntosalin poistaminen siitä on aiheuttanut kovasti vastalauseita.
– Seniorikortti koettiin hyvin kannustavana, painotti Vanhusneuvoston puheenjohtaja Pertti Tamminen.
– Mutta hyvin tärkeää on myös kustannuspuoli, sillä Suomessa lähes neljänneksellä naisista ja viidenneksellä miehistä eläke on alle 1 250 euroa brutto.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen totesi vetoomuksen vastaanotettuaan, että ei tietenkään ole yllättävää, että väliaikaisestikin annetun etuuden poistaminen aiheuttaa vastareaktion.
Hän muistutti, että sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa osana talousarviokäsittelyä, joten varsinaista valmistelua kortin palauttamisesta ei ole vielä tehty.
– Sivistyslautakunnallehan asiasta päättäminen kuuluu, mutta koska se on talouskysymys, niin talousarvion myötä se kiertää kaupunginhallituksen ja viime kädessä myös valtuuston kautta.
Pertti Tamminen huomautti, että ikäihmisten liikuttamiseen panostaminen on aina pois terveyskeskusmäeltä.
– Nyt kun terveyspuoli on siirretty hyvinvointialueille, on joissain kunnissa tullut vastaan ajattelutapa, että se ei enää kuulu meille, painotti Tamminen.
– Vaikka meillä ei ole perusterveydenhuoltoa enää omassa toiminnassa, niin sillä ei kuitenkaan ole kortin muodon kanssa mitään tekemistä, vastasi kaupunginjohtaja.
– Kyllä kaikkien tavoite on hyvinvoiva kuntalainen, totesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jutta Varjus.
Varjus huomautti, että on myös pohdittava sitä, että mihin raja kortin käyttöoikeudessa vedetään.
– Opiskelijat, työttömät, kotona lastaan hoitavat… Eli jos lähdetään miettimään ihmisten kykyä maksaa tästä palvelusta, niin on aika paljon ryhmiä, joita lähteä tarkastelemaan.
Kansalaisaktiivi Esko Eronen muistutti, että yli 64-vuotiaita Someron kunnan väestöstä on kuitenkin lähes kolmannes, mutta tuskin niin paljon on esimerkiksi alle 18-vuotiaita.
Suikkanen kommentoi, että kuntosalipalvelu on ylipäätään äärettömän halpa ilman alennuksiakin.
Yhtä mieltä oltiinkin siitä, että Somerolla on yleisesti asiat liikuntapalveluiden suhteen hyvin.
– Mutta siitä huolimatta Varsinais-Suomen kunnista lähes jokaisessa on tämäntapainen järjestelmä käytössä. Monia esimerkkejä löytyy, huomautti Tamminen.
Eläkeliiton Someron yhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Jokinen otti esille sen, että monin tutkimuksin on osoitettu, että ikäihmisillä lihaskunnon ylläpito lisää yksinpärjäämistä. Päivittäiset kotiavut ovat kalliita.
– Siitä näkökulmasta kuntosalin käyttöoikeuden poistaminen on harmillinen asia. Luotankin, että kunta ajattelee kansalaisten hyvinvoinnin olevan aina lähtökohta, hän totesi.
Vapaa-aikapäällikkö Mira Teräväinen nosti esille kunnan Voimaa vanhuuteen -hankkeen sekä viisi ilmaista liikuntaryhmää, jotka on suunnattu ikäihmisille.
– Näistäkin löytyy mahdollisuuksia harjoittaa lihasvoimaa.
– Kyllä kaikki yhteiset liikuntamahdollisuudet ovat hyvä, mutta ne on sidottu tiettyyn kellonaikaan. Niiden sovittaminen omaan elämänrytmiin on vähän hankalampaa kuin vapaus mennä kuntosalille silloin kun itselle sopii, huomautti Eronen.
– Ja kynnys osallisua tuolijumppaan on ainakin omalta kohdaltani hyvin korkea verrattuna kuntosalille lähtemiseen, hän jatkoi.
– Omatoiminen harjoittelu onkin ensiarvoisen tärkeää. Emme me pystyisikään millään resursseilla kaikkia somerolaisia ryhmissä liikuttamaan, Teräväinen vastasi.
Varjus kyseli, miten senioreiden edustajat näkevät asiassa yrittäjänäkökulman.
Eronen huomautti, että on yrittäjän tehtävä sopeutua markkinatalouteen.
– Kaupunki ei kuitenkaan voi kilpailla yrittäjien kanssa samoilla markkinoilla, mikä meidän päättäjien on otettava huomioon, Varjus vastasi.
Keskustelua käytiin myös siitä, onko ollut riittävää ja tutkittua tietoa päätöksenteon perusteeksi siitä, vaikuttaako liikuntakortti oikeasti yrittäjien toimintaan.
Se todettiin, että kaupungin kuntosalilla hinta on joka tapauksessa selvästi alhaisempi kuin yksityispuolella.
– Totesin kerran jossakin, että liikuntakortin kannustava merkitys on paljon suurempi kuin hinta, mutta saman tien minua oikaistiin, että pienieläkkeisillä ihmisillä kustannuspuolikin tulee äkkiä vastaan, muistutti Tamminen.
– Somerolla on kyllä oikein hyvä tilanne liikunta-asioiden suhteen, mutta me haluaisimme, että sitä kehitettäisiin vielä paremmaksi, mitä se on nyt. Tämä on meidän ideamme, tavoitteemme ja tahtotilamme, hän jatkoi.
– Ehkä olisi paikallaan pieni vertaus. Jos lapsi saa tikkarin ja se otetaan häneltä pois, miten lapsi lopettaa itkemisen. Annetaan se tikkari hänelle takaisin, neuvoi Eronen.