Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan Somerolla asukasluvun kehityksen pohja saavutetaan tänä vuonna. Ennusteen mukaan kaupungin väkimäärä vähenee vuoden aikana 102 hengellä. Pohjalla käynnin jälkeen tilanne alkaa sen sijaan parantua vuosi vuodelta.
Väestönmuutoksen ennustetaan kääntyvän plussalle tosin vasta 2042. Vuonna 2045 Someron väkiluvun ennustetaan kasvavan vuodessa 11 hengellä.
Positiivinen käänne liittyy muuttoliikkeeseen, sillä syntyneiden määrä laskee. Ennusteen mukaan Somerolle syntyy tänä vuonna 41 uutta lasta ja vuonna 2045 luku on vain 35.
Esimerkiksi vuonna 2021 vauvoja syntyi 42 ja vuonna 2022 sekä 2023 syntyneitä oli 51. Tosin edellisvuotena lastenneuvolan kirjoilla olleista neljä oli ulkopaikkakuntalaisia. Ulkopaikkakuntalaisten osuus tarkoittaa sitä, että heidän terveyspalvelunsa ovat Somerolla ja raskaudet hoidetaan täällä, mutta asuinkunta on Someron ulkopuolella.
Someron asukasluvun ennustetaan positiivisesta muuttoliikkeestä huolimatta laskevan vuoteen 2045 mennessä noin 700 asukkaalla.
Tänä vuonna somerolaisia on arviolta 8 310, ja vuonna 2045 meitä olisi enää 7 611.
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä tehtäessä ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Alueellinen väestöennuste sisältää kuntien ja maakuntien lisäksi tiedot myös muun muassa hyvinvointialueiden ja vaalipiirien mukaan.
Koko maan tasolla syntyneiden määrän ennustetaan tulevina vuosina kasvavan hieman. Luku kääntyisi uudelleen laskusuuntaan vasta 2040-luvun alussa synnytysikäisten ikäluokkien pienentyessä.
– Vuoteen 2035 mennessä vähintään 65-vuotiaiden osuudet kasvavat kaikissa maakunnissa. Lisäksi myös vähintään 80 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa kaikissa maakunnissa ja kaikilla hyvinvointialueilla, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius.
– Kuntien maahanmuutto-osuuksia laskettaessa on ukrainalaisten maahanmuuton vaikutusta pyritty poistamaan, koska ukrainalaisten maahanmuutto on suuntautunut normaalista maahanmuutosta poiketen kuntiin, jotka eivät normaalisti juurikaan maahanmuuttoa saisi. Näissä kunnissa on ollut vastaanottokeskuksia, ja ukrainalaiset ovat anoneet kotikuntaa niistä, Wallenius taustoittaa.
– Jos tätä ei huomioitaisi, normaalia maahanmuuttoa kanavoituisi ennusteessa näihin kuntiin koko ennustekauden ajan aiemmin havaittua enemmän, mikä vääristäisi ilmiötä. Jo kotikunnan saaneet ukrainalaiset ovat luonnollisesti kuntien väkiluvuissa ennusteen lähtötilanteessa mukana, hän jatkaa.