Teksti Emma Sarsila, kuvat Jane Iltanen/TS
Eero Pohjolalle ja Seija Katajistolle maistuu kala. Velkuassa Palvan saaressa aivan meren rannalla asuva eläkeläispariskunta pyytää kalansa pääosin itse – tai oikeastaan se on isännän hommaa, kuten myös kalan käsittely ja valmistaminen ruoaksi. Paitsi jos ruokana on lohisoppaa. Se on emännän bravuuri.
Eerolla alkaa olla kokemusta kalaruoista jo puolen vuosisadan verran.
– En minä mitään kursseja ole käynyt, hän toteaa.
Pariskunta harmittelee, että suomalaisten kalankäsittelytaidot ovat rappeutumaan päin ja ammattikalastajienkin määräkin vähenee vähenemistään.
Tässä taloudessa kalaa kuitenkin hyödynnetään.
– Meillä kalaa syödään 80 prosenttia ajasta. Sitten kun on viisi päivää peräkkäin syöty kalaa eri muodossa, niin tulee sellainen olo että voisi vaikka jonkun possupihvin tehdä, Eero naurahtaa.
– Rupeaa suomut kasvamaan nahkaan, Seija vitsailee.
Kalaa ja eri kalalajeja osataan pariskunnan keittiössä hyödyntää lukuisilla tavoilla. ”Kala kalana” -mentaliteetti ei myöskään ole heidän juttunsa, vaikka nopea ja yksinkertainenkin maistuu.
– Kalasta on niin moneksi. Caesarin silakkapihvejä tein tässä joku päivä, ja sitten oli silakkarullia oman kasvihuoneen tomaateista tehdyssä tomaattipyreessä. Ahventa pääasiassa paistettuna ja leivitettynä. Siikaa savustetaan, graavataan, paistetaan, Eero luettelee.
Kalan he maustavat esimerkiksi erilaisilla itse kasvatetuilla yrteillä tai muilla vahvoilla mauilla. Tänäänkin kuhafileet ovat saaneet parikseen mausteisen täytteen, jossa maistuvat piparjuuri ja kapris.
Maustekaapin kulmakivi on lime- tai sitruunapippuri.
– Me ollaan vähän sellaisia maustefriikkejä. Mieluummin vähän reilummin kuin hintsusti, Eero kertoo.
Vuosien kokemus on luonut eri kalalajien valmistukseen omat rutiininsa.
– Ahven pyöritellään maustetussa ruisjauhossa ja paistetaan voissa, Eero kertoo.
Kuhafilee puolestaan leivitetään kastamalla kananmunaan, jonka jälkeen se pyöritellään pankojauhossa. Pankojauho on aasialaistyylistä karkeaa korppujauhoa.
– Pankojauho on siitä kiva, että siitä tulee rapsakka pinta, Seija sanoo.
Eero ja Seija eivät luota kaupassa myytävään kalaan. Jos kala haisee kalalta, se tarkoittaa Eeron mukaan sitä, että kala on menossa vanhaksi.
– Jos paketissa lukee, että kala on pyydetty päivänä x, on kulunut jo kolme päivää, ennen kuin se on tiskillä. Ja sitten pannaan vielä myyntiaikaa viikko päälle, Eero sanoo.
Onneksi kotirannoilta saa monenlaista eväkästä vuodenajasta riippuen, vaikka saaliit ovatkin viime aikoina vähentyneet.
Merestä ruokapöytään päätyy siikaa, ahventa, kuhaa, silakkaa, ja keväisin herkutellaan norssilla eli kuoreella. Kirjolohiakin takavuosina tuli.
– Erikoisin kala, mitä tuosta olen saanut, on rasvakala. Se oli vihertävä ja näytti ennemminkin etanalta, Eero kertoo kuvaillen otusta käsillään.
Tarina jää kuitenkin kalajutuksi, sillä kuva on sittemmin päätynyt kalojen katseltavaksi.
– Laitoin viime kevään pilkkireissulla puhelimen povitaskuun, aloin vetämään kalaa pilkkireiästä – ja plumps! Suoraan siihen reikään. Golffarit sanovat, että hole in one, Eero kertoo nauraen.
Kalaa he eivät laita ruoaksi suoraan pyynnin jälkeen, vaan saalis pakastetaan joka kerta. Vaikkakaan merikaloissa ei juurikaan loisia ole, huomauttaa Eero.
Ennen pakastamista kala vakumoidaan, kala kun säilyy siten parempana.
– Pakkasessa on aina vakumoitua kalaa. Tuoreus on taattua. Kun kala on tuolta merestä otettu, niin siitä menee tunti, kun se on vakuumissa ja pakkasessa, Eero sanoo.
– Meillä on neljäs vakuumikone jo meneillään. Eilen oli pakko ostaa uusi kone, kun edellinen irtisanoi sopimuksensa, Seija kertoo.
Kunnolliset työvälineet helpottavat kalan käsittelyä. Sitä varten pariskunnan keittiöön on kertynyt jos jonkinlaista veistä ja vempelettä. Kalan käsittelyyn on omat välineet työvaiheesta riippuen, esimerkiksi leikkaamiseen ja fileointiin käytetään eri veitsiä. Ahkerassa käytössä on myös sähköveitsi, joka helpottaa isommankin kalan käsittelyä.
– Töpseli seinään, ja sitten kun minulla on kala pitkittäin, niin siitä kiduskaaren takaa aloitan, selkäruotoa pitkin. Tällä menee kylkiruodot poikki isommastakin kalasta, Eero esittelee laitettaan.
Ruoanlaitto on pariskunnalle kunnia-asia, ja ruoat valmistetaan itse alusta loppuun.
– Joskus huomaan, että olen hellan ääressä touhunnut kolmekin tuntia, Eero kertoo.
Herkuista ovat saaneet nauttia myös ystävät ja naapurit. Eero ja Seija kertovat järjestäneensä kotonaan kaikkiaan kymmenet kesäjuhlat, joissa tarjoilupöydät ovat notkuneet jazz-musiikin luodessa tunnelmaa.
– Ollaan tehty takaterassille viisi metriä pitkä seisova pöytä, missä on seitsemän kalaruokaa, neljä salaattia ja muuta purtavaa juomineen. Meille se on ollut mukavaa, he muistelevat.
Juhlien järjestäminen on herättänyt vieraissa ihmetystäkin, mutta Eerolle ja Seijalle juhlien järjestäminen on ollut tapa luoda muistoja yhdessä saaren yhteisön kanssa. Onpa joku vieraista kehunut juhlia kesän kohokohdaksikin.
– Strömsössäkin oli vähän aikaa sitten kokki, joka puhui, että hyvä ruoka, hyvä seura, tunnelma ja musiikki – tällaisista asioista se elämän onnellisuus tulee, Eero sanoo.
Paluumatkalla lossinkuljettajakin kertoo käyneensä pariskunnan kesäjuhlilla.
Resepti
Kuhafileet piparjuuri-kapris-sulatejuustotäytteellä
Ainekset:
parillinen määrä kuhafileitä ruokailijoiden määrän mukaan
voita paistamiseen
Tahnaan jokaista kuhafileeparia kohden:
noin 1 cm piparjuurta raastettuna
1–1,5 rkl murskattuja kapriksia
1 rkl Koskenlaskija viherpippuri -sulatejuustoa
tilliä
suolaa
valkosipuliöljyä
Tee näin:
Tee piparjuuriraasteesta, kapriksista, tillistä ja sulatejuustosta tahna. Tahnan voi tehdä sauvasekoittimella, blenderillä tai morttelissa. Kun massaan lisää hieman valkosipuliöljyä, seos tahnautuu paremmin.
Kuivaa kalafileet talouspaperilla ja levitä ne kalalaudalle.
Levitä maustetahnaa joka toiselle fileelle ja laita toinen filee päälle kanneksi.
Paista fileeparit voissa pannulla maltillisella lämmöllä.
Käytä pitkää paistinlastaa apuna, käännä fileet ja paista toinenkin puoli.
Nauti riisin tai perunamuusin ja lisukkeiden kanssa.
Arkiruokaa-juttusarja on vieraillut ruokapöydissä eri puolilla Varsinais-Suomea. Nyt oltiin Palvan saaressa.