Olisiko terveydenhuollon jo aika ottaa paremmin huomioon maailman noin neljän miljardin naisen hormonitoimintaan liittyvä terveys? Näin on kysytty jo vuosia, mutta edelleen naisterveyden aliarvioiminen on globaali ongelma. Somerolaiset naiset Erja Suonpää , Anita Hallapelto ja Tanja Niskanen ovat päättäneet tarttua härkää sarvista. Kolmikko järjestää helmikuussa Somerolla Alapään asioiden teemapäivän , aiheena esivaihdevuodet, vaihdevuodet , niiden jälkeinen elämä ja seksuaalisuus. Teemapäivää voi pitää naisasiatekona.
– Idea syntyi työssäni eteen tulleista kohtaamisista. On paljon naisia, jotka valittavat epämääräisiä oireita, joille ei ole löytynyt selkeää syytä. Monet oireista täsmäävät esivaihdevuosiin tai vaihdevuosiin. Kun sitten olen ehdotellut, voisiko hoidettavalla olla kyseessä vaihdevuosioireilu, moni kiistää asian. Tajusin, että aiheesta tarvitaan paljon enemmän tietoa ja koulutusta, hierojana työskentelevä Erja Suonpää sanoo.
Hän on Alapään asioiden teemapäivien äiti ja kokoonsaattaja. Toista kertaa järjestettävän tapahtuman aiheen ympärille on saatu luennoimaan nimekkäät alansa asiantuntijat.
– Gynekologi Maija Kajan luennoi vaihdevuosista ja hormoneista, toimittaja Salla Paajanen kertoo oman tarinansa taistelussa terveydenhuollon kanssa vaihdevuosioireiden selvittämiseksi, seksologian asiantuntija ja Väestöliiton johtava psykoterapeutti Tarja Santalahti esitelmöi seksuaalisuudesta ja fysioterapeutti, uroterapeutti ja seksuaalineuvoja Anu Parantainen lantionpohjan toiminnasta.
Toimittaja Salla Paajanen kertoo, kuinka ramppasi kymmenen vuotta lääkäreillä erilaisten häiritsevien ja vaikeiden oireiden vuoksi. Oireilu alkoi reilu nelikymppisenä, vuosia ennen oletettua naisten vaihdevuosi-ikää.
– Ei ollut kuumia aaltoja, mutta oli todella runsaat kuukautiset, unettomuutta, mielialaongelmia, syvää uupumusta, epämääräisiä särkyjä ja kipuja nivelissä ja lihaksissa. Minulta tutkittiin muun muassa fibromyalgiaa, uniapneaa, sydänoireita ja diagnosoitiin unettomuusjakson päätteeksi masennus. Olin pitkällä sairaslomalla. Kaikki diagnoosit olivat kuitenkin vääriä, oireet liittyivät hormonitoimintaan ja esivaihdevuosiin. Lopulta avun toi hormonikorvaushoito.
Paajasesta tuli kokemustensa vuoksi naisterveyden ja vaihdevuosiasioiden aktivisti.
– Tällaisessa tilanteessa kärsii työelämä, yksityiselämä ja ihmissuhteet ovat koetuksella. Haluan, että nuoremmat naiset voisivat jatkossa säästyä kaikelta tältä. Kun naisterveyden huomioiminen olisi osa rutiiniterveydenhuoltoa, yhteiskunta voisi säästää pitkän pennin esimerkiksi sairauslomissa ja kalliissa tutkimuksissa. Puhumattakaan naisten elämänlaadun parantumisesta.
Paajanen aloitti gynekologi Maija Kajanin kanssa hankkeen, jonka oli tarkoitus tulevaisuudessa perustaa julkisen terveydenhuollon klinikoita vaihdevuosien hoitoon. Kansalaisaloite keräsi runsaat 26 000 nimeä. 50 000 vaaditaan, jotta aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn.
– Kohtasimme haasteita markkinoinnissa, kun Facebook alkoi poistamaan postauksiamme. Naisterveyden edistäminen katsotaan sosiaalisen median alustoilla poliittiseksi toiminnaksi ja tiedon jakamista sekä mainontaa on estetty. Ilmiö on ollut kansainvälinen ja emoyhtiö Metan toimintaa on ruodittu jopa USA:n senaatissa.
Uusi kierros vaihdevuosiklinikoiden hyväksi vaatisi Paajasen mukaan leveät hartiat.
– Maija Kajan olisi valmis yrittämään uudelleen. Itse emmin riittävätkö minun ja viestintää kanssani hoitaneen Pauliina Mäkelän rahkeet nollabudjetilla muiden töiden ohessa. Kohtasimme epäilyä jopa naisilta itseltään. Kaikilla vaihdevuosioireilu ei ole voimakasta, ehkäpä heiltä siksi uupuu solidaarisuutta aihetta kohtaan. Sitä kuitenkin kaivattaisiin.
Paajanen on ollut mukana ideoimassa Tampereen ammattikorkeakoulun terveysyksikölle pilottihanketta, jossa testattaisiin vaihdevuosineuvolakonseptia.
– Koulutusta tarvitaan lisää terveydenhuoltoon ja aivan kaikille. Hormonitoiminnan ja kuukautiskierron huomioiminen, rauta- ja ferritiiniarvojen tarkkailu ja tieto hormonikorvaushoidoista kuuluvat keskeisesti naisten terveydenhoitoon. Ei naisten enää tarvitse ottaa vastaan kaikkia vaivoja annettuna. On uskomatonta, että edelleen täytyy kapinoida saadakseen näihin asioihin parannusta.
Myös Erja Suonpää nostaa esille työelämän näkökulman.
– Kun olen yrittänyt markkinoida tapahtumaa, olen yllätyksekseni kohdannut vähättelyä suurien työnantajien taholta, jotka työllistävät naisvaltaisilla aloilla. Gynekologin vastaanotto ei kuulu työterveyden piiriin, vaikka monet ongelmat ratkeaisivat siellä.
Suonpää pohtii, kuinka naisten hormonitoiminnan vaihtelut vaikuttavat ihmissuhteisiin.
– Vaihdevuosia salaillaan jopa omalta kumppanilta, niin tabu aihe vielä voi olla. Nainen voi muuttua vaihdevuosien aikana paljon, mielialat heittelevät ja suoraan sanottuna kaikki vituttaa. Kyllä se heijastuu myös työpaikoille ja parisuhteisiin. Tieto ja tiedostaminen auttaisi. Miehetkään eivät välty vaihdevuosilta, oireisto voi vain olla erilainen.
Alapään asioiden teemapäivää vietetään sunnuntaina 9. helmikuuta Someron monitoimitalolla.
Esivaihdevuosioireet ja vaihdevuosioireet
– Esivaihdevuosioireilu voi alkaa jo noin 40-vuotiaana.
– Varsinaiset vaihdevuodet sijoittuvat yleensä noin 50 vuoden ikään.
– Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä.
– Oireita voi helpottaa elintavoilla ja hormonikorvaushoidolla.
– Ensimmäinen oire on monesti unettomuus ja heräily aamuyön tunteina. Voimakas uupumuksen tunne voi lamaannuttaa.
Kuukautisten muuttuminen runsaiksi tai niukoiksi, kuukautiskierron vaihtelut.
– Mielialan vaihtelut; itkuisuus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriökohtaukset ovat yleisiä.
– Kehossa voi tuntua särkyä ja jomotusta lihaksissa, nivelissä ja sidekudoksissa.
– Limakalvojen kuivuus.
– Seksuaalisen halukkuuden vaihtelu.
– Kehonkoostumuksen muuttuminen; rasvakudos lisääntyy.
