Morjestava konna voitti tuomarin puolelleen Someron Kamerakerhon vuosikilpailussa.
Leena Tuomisen MORO -kuvan voima oli rupikonnan leppoisan hauska ilme ja asento. Morjestaako se kuvaajalle vai ojenteliko muutoin vain raajaansa?
Kerhoillassa kuvan ottaja valaisi asiaa kertoen kuvaustilanteesta Ähtärin eläinpuistossa. Konna oli ojentanut etujalkansa itsensä ja kuvaajan välissä olevaan lasiin ja piti siinä hetken, minkä aikana Tuominen oli saanut otettua kuvia jopa monta ruutua.
Tuomarina toimi Kai Fagerström.
– Tuttu mies vuodelta 2011, jolloin hän voitti Vuoden Luontokuva – kilpailun kuvallaan Kettu . Myös Viimeiset vieraat – kirja on hänen käsialaansa yhdessä Heikki Villamon ja Risto Rasan kanssa, kertoo kamerakerhon puheenjohtaja Lassi Tuominen.
– Kai kertasi omaa kuvaamistaan peilaten sitä vasten tarjottuja kilpailukuvia. Hän kiitteli kuvien hyvää teknistä tasoa ja monipuolisuutta. Voittajan valinta oli kuulemma helppo. Itse asiassa kilpailun kaksi parasta sijaa olivat tuomarin mukaan varmoja. Kolmanneksi oli tunkua ja jostain piti hakea jotain, mikä ei nostanut jatkoon rannalle jääneitä, kuvailee Tuominen Fagerströmin kertomia mietteitä.
Toiseksi ylsi Manu Kärjen kuva Hirvi ja vasa.
Kuvan tilanne oli erikoinen ja aluksi tuomarikin ihmetteli, että kuinka pääsee näin lähelle kohdetta. Vaikutti, että kaksikko on digitaalisesti siirretty maisemaan. Kun selvisi, että kyseessä on riistakamerakuva, niin se selkeytti asiaa. Riistakameroiden tekninen taso on nykyään korkea. Kuvan vahvuus oli tuomarin mielestä sen hyvä laatu, sommittelu ja emän sekä vasan katse suoraan kameraan.
Kolmanneksi ylsi Irma Yleniuksen Sateen jälkeen.
Kuvan voima oli sen harmaassa tunnelmassa. Kuva on otettu keskikesän yössä kokopäiväisen sateen jälkeen.
– Kun kaksi niin sanottua ”lapinhullua”, Kai ja Irma, kohtasivat niin juttua riitti. Lopulta selvisi meille muillekin, että kuvassa on Äkäslompolon järvi, ja kuva on otettu Jounin kaupan pihasta. Takana näkyy Kukastunturi, naurahtaa Tuominen.
