Hallituksen suunnittelema hankintalain uudistus kolahtaisi kovalla iskulla varsinkin pieniin ja keskisuuriin kuntiin, arvioi Kuntaliitto. Keskeisin muutos olisi kuntien sidosyksiköiden omistusten korotus vähintään 10 prosenttiin. Se rikkoisi monen toimivan sidosyksikkökokonaisuuden ja eriarvoistaisi kuntia.
Varsinais-Suomen kunnanjohtajat ovat jättäneet asiasta yhteisen kannanoton. Kuntajohtajat näkevät hallituksen aikeet perusteettomana ja vaikeuttavan kohtuuttomasti kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamista.
– Somerolla suurimmat vaikutukset tulisivat jätehuollon järjestämiseen. Nyt se tapahtuu Loimi-Hämeen jätehuollon kautta, eikä 10 prosentin omistus toteudu nykyisellä omistuspohjalla, kaupunginjohtaja Sami Suikkanen sanoo.
Hänen mukaansa kokonaisuus on toimiva ja järjestetty hyvälle väestö- sekä aluepohjalle.
– Jos yhtiö rikottaisiin ja kunnat järjestäisivät jätehuoltonsa yksin tai vain muutaman kunnan yksiköissä, se tulisi todella kalliiksi.
Suikkanen ihmettelee hankintalain uudistuksen ulottamista huoltovarmuuden kannalta tärkeisiin osa-alueisiin, varsinkin kun juuri minkäänlaista euromääräistä vaikutusarviointia ei lakiuudistuksen valmistelussa ole tehty.
– Myös siirtymäaika on aivan liian lyhyt, 1,5 vuotta. Miten tuossa ajassa luotaisiin uudet systeemit ja kilpailutettaisiin tekijät. Kuka pystyy kilpailutukseen vastaamaan? Tässä yritetään pääosin korjata jotakin, joka ei ole rikki.
Kannanotossa lyhyen siirtymäajan pelätään johtavan tilanteeseen, jossa tietyillä toimialoilla on samaan aikaan käynnissä merkittävä määrä suuren volyymin tarjouspyyntöjä. On riskinä, että hankintayksiköt eivät saa riittävästi tarjouksia, hinnat kasvavat, eikä osaajia ole saatavilla.
Hankintalain uudistusta perustellaan kilpailun vääristymisellä, väärinkäytöksillä ja pitkän aikavälin säästöillä.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivustolla julkaistussa tiivistelmässä sanotaan, että uudistuksella hallitus haluaa edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja kilpailuneutraliteettia sekä huomioida huoltovarmuuteen liittyviä tarpeita julkisissa hankinnoissa. Tavoite on lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.
10 prosentin vähimmäisomistusosuuden lisäksi hankintalakia ehdotetaan muutettavan muun muassa siten, että markkinakartoitusta ja hankinnan huolellista valmistelua edistettäisiin. Lakiin asetettaisiin velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja, ja tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä.
Lisäksi hankintalakia muutettaisiin niin, että EU-kynnysarvon ylittävä hankinta voidaan olla jakamatta osiin vain erityisistä syistä ja mahdollistetaan ratkaisusta valittaminen.
– On toki ollut muutamia tapauksia, joissa kilpailutuksia ei ole hoidettu hyvin ja ymmärrän hyvän tavoitteen, mutta ei niiden vuoksi tulisi tällä tavalla puuttua kaikkien kuntien palveluiden järjestämiseen ja samalla heikentää mahdollisuuksia järjestää niitä järkevällä tavalla, Suikkanen tyrmää.
Toinen suuri kokonaisuus, jossa kaupunki olisi ahtaalla, on ICT-palveluiden järjestäminen.
– Järjestelmien toimittajat ovat usein todella isoja firmoja, joille yksittäinen kunta on pieni tekijä. Yhtymillä on yhteishankinnoissa ja neuvotteluissa paremmin mahdollisuuksia. Systeemien uusiminen on iso prosessi, joka on nähty esimerkiksi Varhan kohdalla. Ohjelmistojen tulee toimia hyvin yhteen ja ICT-palvelujen liiallinen hajautuminen haittaa esimerkiksi kuntien välisen yhteistyön kehittämistä.
Kuntapäättäjät Varsinais-Suomessa ovat yhtä mieltä siitä, että kuntien valtakunnallinen yhteistyö, esimerkiksi juuri ICT-palveluiden kehittämisessä, muuttuu ehdotetun sääntelyn myötä käytännössä mahdottomaksi.
Sidosyksikköyhtiössä on kehitetty ICT-palveluita, joita ei ole markkinoilla ollut saatavilla, tai kaupallisia palveluntarjoajia on ollut vain muutama.
Esimerkkejä tehdystä yhteiskehittämisestä ovat muun muassa oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä kokoava valtakunnallinen palvelualusta DigiOne, varhaiskasvatuksen eVaka ja yli sadassa kunnassa käytössä oleva avoimeen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmä. ICT-palveluiden kehittäminen edellyttää osaamista, resursseja ja suurta käyttäjämäärää.
Kunnanjohtajien yhteistä kantaa käsiteltiin Varsinais-Suomen kuntajohtajakokouksessa 14.2. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lakiuudistuksesta lausuntoja, muun muassa tietyistä kunnista, viimeistään 11.3. mennessä.