Someron kirkkoherra Jaakko Knuutila jää eläkkeelle maaliskuun alusta.
– Tuomiokapituli päätti ettei virkaa voi julistaa avoimeksi, kunnes rova-neuvottelut on käyty, kertoo vt. kirkkoherra Lilli-Irmeli Hintsa, joka on tuurannut Knuutilaa tämän jäätyä virkavapaalle joulukuussa 2023.
Somero neuvottelee parhaillaan kuuden seurakunnan kanssa rovastikunnan rakenneuudistuksesta, jonka ajatuksena on tehdä kuntien välille yhteinen seurakunta. Mukana ovat Someron lisäksi Salo, Lieto, Loimaa, Paimio ja Pöytyä.
– Mikäli yhteiseen seurakuntaan päädytään, jää Jaakko Someron viimeiseksi kirkkoherraksi, sanoo Hintsa.
– Jonkinlainen työyhteisön johtaja jatkossakin silti tarvitaan, se voi olla nimikkeeltään aluekappalainen, johtava pappi tai joku vastaava.
Kirkkoherran työ on Hintsan mukaan Somerolla tällä hetkellä kuormittavaa, koska seurakunnalla ei ole vakituista talouspäällikköä.
– Näen helpotuksena sen, että voisi toimia jonkinlaisena aluekappalaisena, jolloin työmäärä olisi inhimillisempi. Olisi samat alaiset, mutta esimerkiksi kiinteistöasiat jäisivät pois työkuvasta. Teologian maisterin koulutuksella saa opetella ja selvittää asioita aika paljon ennen kuin pystyy ottamaan kantaa kiinteistö- ja talousasioihin.
Koska Somero on päättänyt katsoa neuvottelut loppuun, toimii Hintsa vt. kirkkoherrana ainakin ensi vuoden tammikuun loppuun saakka.
– Kaikki seurakunnat ovat sitoutuneet siihen, että neuvottelut viedään loppuun, mutta vielä ovat palikat kovasti avoimena. Somerolla niin kuin joissakin muissakin seurakunnissa harkitaan yhä myös sitä, että kannattaako tähän mennä mukaan.
Keskusteluja käydään kolmenlaisista malleista, joista yksi on yhtymämalli. Siitä Somerolla onkin kokemusta Somerniemen kanssa.
– Se on omasta mielestäni vähiten kiinnostava malli, koska se vaatii paljon paperitöitä ja byrokratiaa. Kahdesta muusta haluaisin vielä lisää tietoa, sanoo Hintsa.
Jonkinlainen yhteinen hallinnollinen malli voisi kuitenkin olla hänestä toimiva.
– Pienen seurakunnan etuna olisi se, että sellaiset paljon aikaa vievät hallinnolliset asiat, joihin liittyy lainsäädäntöä ja jotka vaativat asiantuntemusta, saisi isommille hartioille.
Näitä ovat muun muassa kiinteistö-, hautaus- ja taloustoimen sekä henkilöstöhallinnon palvelujen tuottaminen.
– Siten jäisi aikaa varsinaiseen seurakunnan perustehtävään, kuten jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin ja tapahtumien järjestämiseen, sanoo Hintsa.