Laskiaista vietetään ensi sunnuntaina ja laskiaistiistaita ensi viikolla.
Laskiaiseen liittyy monenlaisia perinteitä ja uskomuksia. Ennen laskiaisena syötiin perinteisesti rasvaista ruokaa, mutta rasvaa ei saanut nuolla sormista. Uskomuksen mukaan sormien nuoleminen saattoi tarkoittaa, että kesällä sirppi viiltää sormeen.
Talvihuvit, kuten pulkkamäki, ovat olleet osa suomalaista laskiaista. Mäessä huudettiin toiveita hyvästä sadosta: ” Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia .”
Mitä pidemmälle pulkka luisti, sitä parempaa pellavasatoa uskottiin olevan luvassa.
Laskiaisena saunoessa piti olla hiljaa, jotta itikat eivät kiusaisi ihmisiä tai karjaa seuraavana kesänä.
Kristillisessä perinteessä laskiaisesta alkaa paaston aika, joka päättyy pääsiäiseen. Tulevan paaston vuoksi laskiaiseen liitetäänkin tuhdit ruuat, ilonpito ja riemukas talviulkoilu.
Laskiaiseen kuuluu perinteisesti herkkuja: laskiaispullia, täyteläisiä keittoja, nuotiolla paistettua makkaraa ja höyryävää kaakaota.
– Kotimaiset raaka-aineet tarjoavat loistavan pohjan monipuolisille laskiaisruuille, ja vaikka luonto vielä lepää lumen alla, varastojuureksista ja kotimaisista tuotteista syntyy herkullisia makuja, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.
Laskiaisen klassikko on hernekeitto, joka valmistuu kotimaisista kuivatuista herneistä. Herne on perinteinen suomalainen viljelykasvi ja erinomainen proteiinin lähde. Perinteinen possunpotka tuo keittoon täyteläisyyttä, mutta runsailla varastojuureksilla – kuten porkkanalla, lantulla ja sipulilla – saa aikaan maukkaan kasvisversion.
– Hernekeittoa kannattaa valmistaa reilusti, sillä se vain paranee lämmitettäessä ja sopii hyvin pakastettavaksi, Siivonen vinkkaa.
Laskiaispöydän makea päätös on tietysti laskiaispulla. Pehmeän pullan väliin sopivat kotimaiset marjat, hillot ja kuohkea kermavaahto. Vaihtelua täytteisiin saa esimerkiksi maustetuilla rahkoilla tai tuorejuustolla.
Laskiaispullat juureen
Juuri:
5 dl maitoa
1 pkt (50 g) tuorehiivaa
4 dl vehnäjauhoja
3 tl kardemummaa
Lisäksi taikinaan:
1,5 dl sokeria
n. ½ tl suolaa
150 g sulatettua voita
7-8 dl vehnäjauhoja
Pullien täytteeksi:
kermavaahtoa , marjahilloa , marjasurvosta , mantelimassaa
Valmista ensin juuri: lämmitä maito kädenlämpöiseksi, murustele hiiva maitoon, lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi velliksi. Anna juuren tekeytyä 30-40 minuuttia liinan alla vedottomassa, lämpimässä paikassa (vaikkapa sähköuuni, jossa valo päällä), kunnes juurivelli kuplii iloisesti.
Lisää juureen loput pullataikinan ainekset puuhaarukalla sekoittaen: ensin sokeri ja rasva, sitten vehnäjauhot vähitellen erissä.
Vaivaa taikinaa käsin tai rauhallisesti yleiskoneella, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Lisää vaivauksen aikana vehnäjauhoja maltilla, taikinan tulee olla pehmeän kimmoisaa, ei liian jämäkkää .
Kohota taikinaa liinan alla, vedottomassa paikassa vielä 30 minuuttia, ja leivo taikina pyöreiksi pulliksi, taikinasta tulee noin 20 pikku pullaa. Kohota vielä pullia kaksinkertaisiksi, voitele munalla ja koristele raesokerilla tai mantelilastuilla, voit jättää pullat myös käsittelemättä ja koristella valmiina tomusokerilla. Paista pullia 225 asteessa 10-12 minuuttia.
Leikkaa jäähtyneistä pullista lakki pois ja täytä haluamillasi täytteillä juuri ennen tarjoilua.
Pikahillo
Pikahillo valmistuu pakastimen viimeisistä marjoista uutta satoa odoteltaessa, ja sopii laskiaispullan tai pannarin kaveriksi. Pikahillo säilyy jääkaapissa suljetussa rasiassa noin viikon.
Laskiaisen kotimaisia herkkuja:
Perinteinen hernekeitto: https://www.mtk.fi/-/hernekeitto
Blinipannukakku lisukkeineen: https://www.mtk.fi/-/blinipannukakku