Sitä nimittäin aivot kaipaisivat. Ainakin tuottaakseen uutta, ja jäsennelläkseen tietoa ja tehtäviä. Salon Muistiyhdistyksen muistiohjaaja Pauliina Römpötti muistuttaa kuluvalla aivoviikolla, että työpaikkojen aivoergonomian huomioimisessa on paljon kehitettävää.
– Asiassa on varmasti paljon vaihtelua työnantajien välillä. Aivojen hyvinvoinnin huomioiminen työpaikalla voi olla esimerkiksi ärsykkeiden vähentämistä hiljaisilla tunneilla, vastamelukuulokkeiden käyttöä, etätyömahdollisuuksien tarjoamista, taukoliikunnan mahdollistamista keskellä päivää ja tauoista kiinni pitämistä.
Ihmisen aivot alkavat hiljalleen rapistua 30 ikävuoden jälkeen. 50-vuotias voidaan aivoterveyden vinkkelistä luokitella ikääntyväksi. Vaikutukset näkyvät muun muassa muistissa.
– Tiedonkäsittelyssä alkaa tapahtua muutoksia, nimimuisti heikkenee 40-vuotiaana, keskeytykset haittaavat yhä enemmän työntekoa. Aikaa uudelleen orientoitumiseen kuluu enemmän ja toistoja tarvitsee useampia, mieleen palauttamisen prosessi hidastuu. Kaikenlainen taustahäly ja stimulointi kuormittavat aivoja yhä enemmän.
Itsekin 50 vuotta saavuttanut Römpötti toppuuttelee ajatusta, että 50-vuotias olisi aivoterveytensä kannalta jo menetetty tapaus työelämässä.
– Näin ei todellakaan ole. Ikä tuo kokemusta ja lisää tietoa. Suurien kokonaisuuksien hahmottamiskyky ja hallintakyky lisääntyvät. Stressinsietokyky on usein myös parempi. Työyhteisöissä tarvitaan kaikenikäisiä työntekijöitä.
Nykyisillä 50-vuotiailla on vielä vähintään 15 vuotta työuraa jäljellä. Suomalainen työkulttuuri, jossa keski-ikäistä ei enää palkata esimerkiksi johtotehtäviin, kummastuttaa muualla maailmalla, jossa karttuneita vuosia arvostetaan.
– Tämän hetken 40–50-vuotiailla on usein parempi keskittymiskyky kuin nuoremmilla. Nopeatempoinen digimaailma ja ärsyketulva vaikuttavat nuorten aivoterveyteen ja keskittymiskykyyn heikentävästi.
Aivot pystyvät tutkitusti työskentelemään tehokkaasti neljä tuntia päivässä. Tämän jälkeen tehot hiipuvat.
– Aivot eivät toimi niin, että ensin paahdetaan päivä täysillä ja sitten illalla levätään. Aivot vaativat säännöllisiä taukoja. Jokainen voi työpäivänsä aikana huolehtia, että muistaa pitää mikrotaukoja, jolloin minuutin parin ajan vain vaikkapa hengittelee ja katsoo ikkunasta ulos. Kahvi- ja lounastauot ovat erittäin tärkeitä. Niiden aikana olisi hyvä jutella aivan muista kuin työasioista, Römpötti ohjeistaa.
Hän kehottaa löytämään arkeensa jotakin mielekästä, jonka avulla aivot palautuvat.
– Se voi olla liikuntaharrastus, luonnossa oleskelu tai jotakin muuta. Hyvä yöuni, joka sisältää tarpeeksi syvää unta, palauttaa parhaiten, mutta niin tekee myös tällainen mielekäs toiminta.
Liikunta on merkittävässä roolissa aivoterveyden ylläpidossa. Sen avulla lisääntyvät muun muassa hermosolut.
– Myös se on tärkeää, että aivot saavat energiaa tasaisin väliajoin, eli täytyy muistaa pitää kiinni säännöllisestä ja terveellisestä syömisestä.
Suomessa vietetään tällä viikolla Aivoviikkoa. Muistiliitto ja Salon Muistiyhdistys, jonka alueeseen Somerokin kuuluu, kannustavat kaikkia pohtimaan pieniä tekoja aivoterveytensä hyväksi.
Aivoista kannattaa huolehtia, sillä aivoterveelliset elintavat pienentävät riskiä sairastua muistisairauksiin. Tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai sairauden puhkeamista voitaisiin viivyttää.
Salon Muistiyhdistykseen voi olla yhteydessä muistiin ja -aivoterveyteen liittyvissä asioissa. Ohjaus ja neuvonta on maksutonta. Muistikahvila kokoontuu Somerolla seuraavan kerran 21.3. Toimistohotellilla.
