Sairaanhoitaja Maija Niiranen sanoo, että mielen hyvinvointiin vaikuttavat samat asiat kuin muuhunkin terveyteen. Nuku riittävästi, syö hyvin ja terveellisesti, liiku säännöllisesti, ulkoile, tapaa ja näe muita ihmisiä ja etsi mielekästä tekemistä.
– Terveydestään kannattaa pitää huolta. Ja järjestellä elämänrytminsä hyvinvointinsa mukaan.
Niiranen muistuttaa, että pitkälti omilla valinnoillaan voi vaikuttaa omaan mieleensä ja sitä kautta myös sydämensä terveyteen.
– Esimerkiksi jos istuu vaan kotona ja ajattelee, ettei jaksa lähteä ulos, ja jää sisälle. Siitä mieli synkkenee entisestään. Kannattaa lähteä liikkeelle ja toisten seuraan.
Jokaiselle tulee erilaisia kriisejä elämänsä aikana.
– Kun mieli voi hyvin, niin jaksaa vastaanottaa kriisit ja sairaudet paremmin, toteaa Maija Niiranen.
Esimerkiksi stressi tuntuu kehossa ja mielessä. Se vaikuttaa tunteisiimme ja käyttäytymiseemme.
Ajoittainen stressi kuuluu arkeen ja saa meidät tekemään asioita tehokkaasti. Mutta stressiä ei saisi olla pitkiä aikoja kerrallaan. Pitkäkestoinen stressi saa arjen tuntumaan raskaalta ja sillä on myös monenlaisia haitallisia terveysvaikutuksia.
Tavallisimpia stressin fyysisiä oireita ovat sydämen tykytys, väsymys, päänsärky ja vatsavaivat. Psyykkisiä oireita voivat olla unihäiriöt, keskittymiskyvyttömyys, ärtymys ja ahdistuneisuus.
Pitkäaikaisessa stressissä sympaattinen hermosto on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, jolloin syke ja verenpaine kohoavat. Stressi nostaa myös kortisolihormonitasoa, joka omalta osaltaan nostaa verenpainetta. Pitkäaikainen stressi voi jopa kaksinkertaistaa riskin sydäninfarktiin
– Kannattaa opetella tunnistamaan, mitkä tekijät ja tilanteet aiheuttavat itselle stressiä ja etsiä niille palautumiskeinoja, ohjeistaa Niiranen.
Maija Niiranen kertoo mielen ja sydämen hyvinvoinnista keskiviikkoiltana 19.3. Lounaismaan Osuuspankin kokoustiloissa Somerolla. Someron Sydänyhdistys järjestää tilaisuuden.
Somerolainen Niiranen työskentelee sairaanhoitajana mielenterveys- ja päihdeyksikössä Forssassa.
– Mieli ja sydän liittyvät yhteen. Ihminen on kokonaisvaltainen paketti: kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Hän kertoo myös särkyneen sydämen oireyhtymästä. Siinä oireet ovat samanlaiset kuin sydäninfarktin: laaja-alaista puristavaa tai ahdistavaa tunnetta rintakehällä, tai oireet voivat olla jotain epämääräisempääkin.
– Kun kokee valtavan järkytyksen, voimakkaan tunneliikutuksen, niin se voi aiheuttaa sydänperäisiä oireita. Ne ovat kyllä harvinaisia, mutta mahdollisia.
Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Siinä todetaan terveet tai vain vähän sairaat sepelvaltimot, eikä lainkaan valtimoa tukkivaa veritulppaa.
Särkyneen sydämen oireyhtymässä osa sydämestä ei supistele, vaan on ikään kuin lamaantuneessa tilassa.