Talosta ei tullut Mahlan koirankoppi
Marja Suutari-Pentti ja Petteri Pentti ovat asuneet marraskuusta saakka pitkälti itse rakentamassaan talossa Oinasjärven rannassa.
Omakotitalon sisustaminen on päässyt hyvään alkuun. Järjestelemistä on, sillä asuinpinta-alaa on 150 neliömetriä ja alakerrassa puolilämmintä tilaa samanmoinen määrä autotalleineen ja muine soppineen.
Erillinen ruokakomero odottaa vielä hyllyjään ja kalustusta sekä pikkukamarit vierassänkyjään. Mietinnässä on, josko toisesta kamarista tulisi Marjalle työhuone, jonne sijoittaa ompelukoneet, saumurit ja muut. IT-asiantuntijana Ruokavirastolla työskentelevällä Petterillä on oma työhuoneensa kalustettuna ja käytössä.
Suunnitelmissa on vaihtaa käytetty ruokaryhmä jossain vaiheessa isompaan.
– Sitten kun sopiva tulee eteen. Ei meillä ole kiire; pikkuhiljaa edetään. Tämä on meidän kahden loppuelämän sijoituspaikka, tokaisevat Pentit.
Periaatteena on ollut laittaa taloon aikaa ja kulutusta kestäviä materiaaleja ja huonekaluja. Vinyylilankku on testattu. Lattia on kestänyt omien ja vieraisilla olleiden koirien menoa.
Moni huonekalu on saatu sukulaisilta, kuten esimerkiksi keinutuoli, sivusta vedettävä sänky, lipasto ja astiakaappi.
– Kiva kun huonekalulla on tarina ja tietää, millainen ihminen on sitä käyttänyt, sanoo talon emäntä.
Marja tykkää entisöidä vanhoja huonekaluja. Alakerrassa rapsutusta odottaa muun muassa pari hänen lapsuuskonnuiltaan Kainuusta mukanaan tuomaa nojatuolia.
– Ne ovat sellaisia 15 minuutin juttuja, nauraa Marja, vaikka tietää että hieman enemmän aikaa kuluu tuolin kuntoon laittamiseen.
Työkseen Raaseporissa kotitaloutta opettava pitää käsitöistä, rakentelemisesta ja ongelmien ratkaisemisesta. Esimerkiksi hän halusi pyykinpesukoneen ja kuivausrummun sellaiselle korkeudelle, ettei tarvitse kyykistyä. Keittiö- ja kodinhoitohuoneen kaapistot toimittanut ja asentanut somerolaisfirma rakensi kestävän hyllyn, jolla koneet nököttävät. Sekä myös alle vedettävät tasot, jonne pyykkikorin laittaa.
Erityisen tyytyväinen Marja on avokeittiöönsä. Se on samassa yhteydessä olohuoneen ja ruokailutilan kanssa.
– Voin häärätä, leipoa ja laittaa ruokaa ja samalla jutella vieraiden kanssa.
Keittiö rakennettiin mittojen mukaan. Uuni on korotettu. Ei tarvitse kyykistyä, kun se on seisomakorkeudella. Takka, jossa on samassa leivinuuni, lämmittää huonetta.
Olohuoneen ikkunoista avautuu näkymä Oinasjärvelle. Pariskunnan punaiset irlanninsetterit Lipton, Mahla ja Pihla ovat tehneet kuonotaidetta lasipintaan. Lintukoirat ravaavat katsomassa, milloin mikäkin elikko lentää, ui tai juoksee järven tienoolla. Oravia, kauriita ja erilaisia lintuja on vieraillut tontilla. Saukkojakin on nähty.
– Nyt ei kannata istuttaa lohia papan lammikkoon, nauraa Petteri.
Hänen erityisosaamistaan on talon tekniikkapuoli. Rakennukseen tehtiin isompi tekniikkahuone kuin oli alunperin tarkoitus.
– Nyt siellä mahtuu touhuamaan, kertoo Petteri Pentti teknisestä tilasta alakerrassa.
Olohuoneen taulutelevisioon ilmestyy viesti, kun paisti pitää ottaa uunista tai jääkaapin ovi on jäänyt auki. Puhelimeen tulee viestejä talon tekniikan tapahtumista.
Penttien taloprojekti alkoi 3,5 vuotta sitten. Silloin he ostivat tontin, jolla Petterin äidin vanhempien, Hilkka ja Pentti Mäkisen kauppa ja asunto seisoi aikoinaan.
Ensin Pentit tyhjensivät taloa. Marjan laskujen mukaan siihen meni 16 viikonloppua. Pariskunta ajoi silloisesta kotikaupungistaan Hämeenlinnasta ahkeraan Oinasjärven rantaan. Osa tavaroista hävitettiin, osa annettiin tarvitseville, osa jätettiin kontteihin odottamaan parempaa aikaa. He järjestivät myös kirpputorin, josta parhaiten liikkeelle lähtivät astiat ja työkalut.
He purkivat taloa, mitä omin käsin pystyivät. Sitten tuli kaivinkone paikalle. Varsinainen rakentaminen alkoi keväällä 2023. He hankkivat Honkarakenteelta hirsitalon ulkopäin valmiina sekä väliseinämateriaalit. Päivisin sisätöitä tekivät kirvesmiehet. Heidän neuvoillaan Pentit ryhtyivät puuhiin töistä päästyään ja viikonloppuisin.
– Omalla työllä säästimme rahaa. Olemme oppineet todella paljon tämän projektin aikana.
Erityiskiitoksen saa vastaava rakennusmestari Eija Paija.
– Meillä on ollut hyvä jengi ympärillä, joka on auttanut ja tukenut ja, jolta on voinut kysyä ja joihin luottaa.
– Me sanoimme, että jos asiat eivät mene ihan putkeen, niin Mahla saa tästä hyvän koirankopin, hymyilee kaksikko.
Talon tekeminen vaatii paljon aikaa ja työtä. Oman talon rakentamista harkitseville Pentit antavat ohjeeksi, että tulee varautua siihen, että aikaa kuluu ja rahaa menee enemmän kuin on suunnitellut; teki millaiset etukäteislaskelmat tahansa.
– Korona-aika vaikutti; silloin hinnat nousivat pilviin. Materiaalia oli myös vaikea saada. Lykkäsimme hetkeksi projektia.
Rahaa meni enemmän kuin Pentit olivat kaavailleet. Maanrakennus, sähkö- ja lvi-työt haukkasivat kaavailtua isomman potin. Lisälainaa oli hankittava.
– Talon rakentamisen ohella ei muihin harrastuksiin riitä aikaa. No, jos hankkii muuttovalmiin talopaketin, niin ehkä aikaa jää muullekin.
Petteri sanoo, että kun itse on tehnyt ja dokumentoinut tekemiset talteen, niin tietää, mistä etsiä vikaa, jos ongelmia syntyy.
– Voi asua turvassa.
Nyt kun Pentit ovat asettuneet paikoilleen, niin aikaa on jäänyt ystäville ja harrastuksille. Kavereita ja sukulaisia on käynyt kylässä, mutta tupaantuliaiset on vielä pitämättä.
Metsästys on kummankin mielihommaa. Keittiösaarekkeen toimivuus on testattu: sille mahtuu kokonainen peura paloiteltavaksi.
Talon alakerrassa on tila, jonka pariskunta on nimennyt lihahuoneeksi. Sinne Petterin isä hankki heille huutokaupasta suurtalouskeittiön kalustoa, jossa voi myös käsitellä lihaa. Huoneessa on pakastin ja paljon Petterin isovanhempien kaupasta jäänyttä tavaraa, kuten lihapenkki. Mummo oli myös pitokokki, joten sitäkin jäämistöä on tallella.
Marjalla on haave, että voisi joskus perustaa kotileipomon. Nyt sille olisi tilat jo valmiina. Autotallissa odottavat myös kahdet kangaspuut kokoamista.
Talon pihan rakentaminen ja kunnostaminen saa odottaa. Valmiina on jo omenapuita ja marjapensaita. Marjan äiti on luvannut tulla neuvomaan, millainen hoitoleikkaus niille pitää tehdä.
– Kun luonto herää, niin puutarhahommatkin alkavat kiinnostaa, tuumii Marja.
