Nelisen vuotta sitten Henna ja Jarno Heikkilä seisoivat Lamminniemen rannassa ja tekivät kaupat vapaa-ajanasunnosta. Tarkoitus oli viettää Somerolla lomia ja viikonloppuja.
– Tuli syksy, vielä syksympi ja lopulta aloin katselemaan jo joulukuusta. Viihdyimme Somerolla hyvin. Rupesimme selvittämään mahdollisuutta vakituiseen asumiseen, Henna Heikkilä muistelee.
Heikkilät pystyvät tekemään töitä etänä, mutta matkustuspäiviäkin kertyy. Helsingin Lauttasaaressa asunut perhe koki, että maailman myllerryksen keskellä Somerolla oli helpompi olla pienen lapsen ja ison koiran kanssa.
– Työpäivän jälkeen saa hypätä järveen, se on ihanaa. Meidät on muutenkin otettu täällä hyvin vastaan. Haluaisimme myös, että tyttäremme pääsisi aloittamaan koulun Kirkonmäellä. Kaikki lapsiin liittyvä on järjestetty täällä todella upeasti. Varhaiskasvatuksessa henkilökunta ei vaihdu. Pääkaupunkiseudulla ei koskaan tiedä, kuka lapsen aamulla ottaa vastaan. Lauttasaaren ala-asteella on 1000 oppilasta.
Heikkilöiden vapaa-ajanasunto on 1970-luvulla rakennettu talo rantakaava-alueella loma-asuntojen korttelialueella. Kaava sallii tonteille rakennettavan vain loma-asuntoja. Jotta Heikkilät voisivat asua nykyisessä talossaan vakituisesti, rannan kaava tulisi muuttaa ja talo päivittää nykyvaatimusten mukaiseksi asuinrakennukseksi.
– Kaupungilla on ollut halukkuutta auttaa tilanteessa, mutta kyllä prosessi on tuntunut hyvin aikaa vievältä ja hankalalta. Luulen, että moni olisi jo luovuttanut.
Heikkilöiden tilanteessa väliaikaiseksi ratkaisuksi löytyi poikkeamisluvan mukainen tilapäinen käyttötarkoituksen muutos, joka oikeuttaa loma-asunnon muuttamisen asuinrakennukseksi viiden vuoden määräajaksi.
Uudessa rakentamislaissa helpotetaan rakennusten muuttamista asumisen tarkoitukseen asemakaava-alueilla. Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on sekin aavistuksen helpompaa, sillä kunta ei voi enää evätä poikkeamislupaa kaavan vastaisuuden perusteella. Muita lupahakemuksia, muun muassa rakentamisluvan, lopullinen muutos silti edelleen vaatii.
Somerolla Heikkilät voivat nyt viiden vuoden aikana selvittää, kannattaako loma-asuntoa remontoida, vai esimerkiksi rakentaa kokonaan uusi asumus. Kaupungilla taas on aikaa viedä kaavamuutos Lamminniemessä päätökseen.
– Vaihtoehtona olisi myös esimerkiksi vuokrata toinen asunto rinnalle tai vain muuttaa johonkin muualle, mutta me haluaisimme kuitenkin asua tällaisessa kesämökkimäisessä ympäristössä, Henna Heikkilä sanoo.
Kaupungin maankäyttöinsinööri Jyrki Virtasen mukaan Lamminniemen kaavamuutoksen käynnistämisestä on keskusteltu alueen kiinteistönomistajien kanssa, mutta varsinaista hakemusta ei ole vireillä.
– Hanketta ei ole yleisen edun nimissä arvioitu kiireelliseksi, mikä vaikuttaa töiden priorisoinnissa. Hankkeen vireilletulopäätöksen perusteita on selvitetty, mutta työ on vielä kesken esimerkiksi kustannusjaon osalta, Virtanen sanoo.
Myönteisen käynnistämispäätöksen edellytyksenä on vastaavanlaisissa hankkeissa pidetty alueen kiinteistönomistajien kirjallista sitoutumista omalta osaltaan kaavoituksesta aiheutuviin kustannuksiin. Kaavamuutoksen toteuttamisen kustannukset infran osalta on selvitetty helmikuussa 2025.
– Perusinfrahan siellä jo on, mutta kaupungin infrapuolen mukaan muun muassa katu- ja muiden verkostojen saaneeraamisen osalta tulisi varautua yli 400 000 euron kustannuksiin.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen sanoo, että kaavamuutoksen realistisuus selvinnee kevään aikana. Kaavamuutoksen käynnistämistä koskeva asia pyritään saattamaan kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kesätaukoa.
– Näin maallikkonäkökulmasta muutos vaikuttaa ihan realistiselta. Viimekädessä kaupunginhallitus ottaa kantaa mahdollisen kaavamuutoksen käynnistämiseen. Alustavasti ajatellen rantaan joen puolelle tuskin on mahdollista kaavoittaa lisää tontteja, mutta kannattanee tarkastella voisiko ”mantereen puolelle” samalle kadulle kaavoittaa jokusen uuden. Tällöin kunnallisinfraa, eli esimerkiksi katua ja vesi-/jätevesihuollon järjestelmiä, olisi mahdollista hyödyntää tehokkaammin, koska niitä pitää joka tapauksessa kaavamuutoksen myötä parantaa. Nykyinen kaavamerkintä siinä kohtaa on sosiaali- ja terveystoimea palveleva rakentaminen.
Lamminniemen loma-asuntojen korttelialueella on 12 tonttia. Henna Heikkilä kertoo puhuneensa kutakuinkin kaikkien kaava-alueella kiinteistön omistavien kanssa.
– Suhtautuminen kaavamuutokseen on ollut pääosin positiivista.
Heikkilät arvelevat, että Somerollakin olisi vuosien varrella ollut monia, jotka olisivat halunneet vaihtaa mökkivierailut vakituiseen asumiseen, mutta muutosprosessin ollessa monimutkainen, eivät ole siihen ryhtyneet.
– Asukashankintaa voisi helpottaa, jos kaupunki nimeäisi yhden henkilön, jolta voisi suoraan kysyä ja olla yhteydessä näissä asioissa. Saisi selkeää ja nopeaa ohjeistusta. Kaupunki voisi myös ryhtyä kartoittamaan vapaa-ajanasujiaan ja selvittää, kuinka paljon sieltä löytyisi halukkaita vakituiseen asumiseen. Myös pääkaupunkiseudun perheille kannattaisi suoraan markkinoida Someroa vaihtoehtona.
Saunamökkejä ei saa rakennella mihin tahansa
Uusi rakentamislaki toi muutoksia niin yksityiseen kuin julkiseenkin rakentamiseen. Eniten puhuttanut muutos on alle 30 neliön piharakennuksen rakentamisoikeus ilman rakentamislupaa. Tästä intoutuivat monet, jotka halusivat rakentaa esimerkiksi uuden saunamökin ranta-alueelle.
Ilman rakentamislupaa rakentaminen ei kuitenkaan tarkoita vapautusta annetuista vaatimuksista. Tekniset vaatimukset koskevat rakennuskohteita riippumatta siitä, pitääkö rakentamishankkeelle hakea lupaa vai ei. Myös muu sääntely, jota tulee kaavoista ja rakennusjärjestyksestä, on otettava huomioon. Rakennusoikeuttakin on oltava jäljellä.
Rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.
Piharakennus ilman lupamenettelyä ei saa tulla vakituiseen asumiskäyttöön. Asuinrakennuksiksi katsotaan myös loma-asunnot. Yleensä asuinrakennuksen yhdeksi selkeäksi tunnusmerkiksi määritellään keittiö, liesi ja ruoanvalmistusmahdollisuudet. Piharakennukseen saa kuitenkin vetää sähköt, vedet ja viemärit.
Keskeisiä noudatettavia asioita ilman rakentamislupaa rakennettaessa ovat esimerkiksi säädetyt minimietäisyydet, paloturvallisuusmääräykset ja jätevesijärjestelmät. On rakennuttajan omalla vastuulla varmistaa, että rakennus on oikein suunniteltu ja toteutettu.
