Katsoin, mitä somerolaiset kuntavaalien ehdokkaat lupaavat, jos tulevat valituksi. Katsoin myös, mitä he ovat vastanneet eri medioiden vaalikoneissa. Etsin iskeviä lupauksia ja vaikuttavia vastauksia. Niitä ei paljon löytynyt.
Kokoomuksen ehdokkaat eivät vielä ole laajemmin omia ajatuksiaan avanneet, mutta valtakunnallisilta listoilta heidät löysin. Myöskään vihreiden ehdokkaat eivät vaalilupauksia ole vielä esittäneet. Sitäkin kattavammin tarjolla oli Keskustan ehdokkaiden vaalilupauksia ja osa SDP:n ehdokkaistakin oli jo ehtinyt esitellä ajatuksiaan vähän laveammin, kuten myös Perussuomalaiset.
Vaalipuheiden täytyy kaiketi olla kaikkea syleilevä, jotta yksikään mahdollinen äänestäjää ei sen takia vaihtaisi ehdokasta. Mutta samasta syystä sopivaa ehdokasta etsivä ei helposti löydä omaansa. Kaikki muistamme, mitä missikisojen ehdokkaat sanovat, kun kysytään mitä he toivovat: ”Maailman rauhaa ja sopua ihmisten kesken”. Hieman sama tunne tulee mieleen vaalipuheita lukiessa.
Somerolla yksi teema nousee kuitenkin muiden yläpuolelle: Vakava huoli kaupungin elinvoimaisuudesta ja talouden tasapainottamisesta sekä palveluiden turvaamisesta.
Puolueista riippumatta ehdokkaat myöntävät, että talouden sopeuttaminen on vääjäämättä edessä ja sitä he lupaavat tukea. Se on hieno osoitus tilannetajusta ja vastuullisuudesta.
Selviä ehdotuksia keinoista ei kuitenkaan esitetä. Verojen korotuksia ei kukaan esitä, saati niiden alentamista, mutta selviä säästökohteitakaan ei ole tarjolla. Hyvistä palveluista luvataan huolehtia, vaikkei se ole helppoa tiukkenevan talouden kannalta. Someron hyvän palvelutason säilyttäminen onkin monen ehdokkaan mielessä.
Saattaisin äänestää ehdokasta, joka haluaa säilyttää Someron lintukotona. Eikä hullummalta kuulosta myöskään lupaus edistää kaikille vauraan Someron kehittämistä tai lupaus tehdä Somerosta paras paikka asua. Jotain voisi kuitenkin parantaa arvelevat ehdokkaat, jotka lupaamalla edistää parempia liikuntamahdollisuuksia sekä lisätä pyörä- ja kävelyteitä. Minulle paljon kävelevälle ne kyllä riittävät, vaikka Pappilan kierroksen asvaltointi harmittaakin.
”Pois katteettomat lupaukset ja poliittinen suhmurointi”, herättää vetävänä vaalilauseena. Siihen toinen ehdokas vastaa, että valtuuston yhteistyössä olisi kyllä parantamisen varaa. Kokemukseni mukaan nämä ilmiöt eivät ole Someron yksinoikeus, eriseuraisuus on lisääntynyt kaikkialla. Kokenut professori sanoi vastikään, että narsismi on suomalainen kansansairaus. Se epidemia ei ole poliitikkoja ohittanut.
Moni kantaa myös huolta oppimisen sekä opettajien ja opetuksen voimavaroista. Kyläkoulujen säilyttäminen sekä pienten opetusryhmien ja koulukuljetusten turvaaminen kuuluvat nekin vaalilupauksiin.
Silmiini osui kiinnostava ajatus asukasluvun kasvattamisesta houkuttelemalla eläke-ikäisiä muuttamaan Somerolle. Voin omakohtaisesti vakuuttaa sen olevan viisas ajatus, mutta toteuttaminen on hieman vaikeampaa. Toinen muistuttaa, että lisää lapsia saadaan Somero-lisällä ja huolehtimalla päivähoidosta.
Yleensä vaaleissa luvataan parantaa asioita ja tarjota uusia palveluita. Somerolaiset kuntapäättäjät eivät liikoja lupaa, mikä on hyvin ymmärrettävää. Kuntatalous ahdistaa jokaista. Siksi mieleeni jäi erään ehdokkaan tyytyväisyys nykyiseen Someroon: ”Ei minusta meidän kotikunnassa mitään suurta vikaa ole. Aina voi tietysti yksittäisiä asioita olla paremmin, mutta suuressa mitassa katsottuna asiat ovat Somerolla aika hyvin.”
Vaalikoneiden viritykset ovat oma ihmeellinen maailmansa. Tyttäreni on ehdokkaana Siuntiossa, jossa hän on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtajana. Uskon meidän ajattelevan hyvin samalla tavalla yhteiskunnallisista asioista, mutta mitkään vastaukseni vaalikoneeseen eivät tarjoa häntä minun ajatusmaailmaani vastaavaksi ehdokkaaksi. Kokeilin kolme kertaa vastauksia vaihtelemalla, mutta en onnistunut.
Siitä viisastuneena en suosittele sokeaa uskoa vaalikoneiden tarjoaman ehdokkaan äänestämiseen. Todellisessa maailmassa se voi johtaa melkoiseen yllätykseen.
Johannes Koroma
pääkonsuli