Teksti ja kuvat Elina Lisinen-Juntunen
Oinasjärven koulussa järjestetty vaalipaneeli sai sekä ehdokkaita että äänestäjiä liikkeelle. Panelisteina paikalla olivat Juha-Pekka Sjöberg (kok.), Matias Mäkinen (ps.), Taina Ruuhilehto (sd.), Jaana Kyyrä (kesk.), Eerika Torkkomäki (Someron Edistys, sit.) ja Reima Anolin (kd.).
Tilaisuuden alkuun näytettiin Somerniemi -video, joka sai kehuja ja kiitoksia panelisteilta.
– Video on aivan mahtava, kehaisi Anolin.
Keskustelu avattiin Someron taloudella ja sen kehittämisellä. Pohjana muistuteltiin yhtä lailla kaupungin ylijäämäisestä tuloksesta kuin sulkeutuvista kivijalkaliikkeistä sekä jatkuvista säästötoimenpiteistä. Jotta voidaan kehittyä, tarvitaan enemmän väestöpohjaa.
Miten Somerolle voitaisiin houkutella lisää asukkaita ja yrittäjiä?
– Meidän pitää löytää keinoja, miten erottautua samankokoisista kilpailevista paikkakunnista, totesi Sjöberg.
– Lapsia syntyy liian vähän, siihen kaivattaisiin valtiollisia toimenpiteitä. Kuntana meidän tulee kannustaa lastentekoon. Yksi vaihtoehto voisi olla vaikka tietyn lapsiluvun jälkeen veronpalautus äideille, visioi Mäkinen.
– Kaavoittamalla lisää yritystontteja, joilla on kilpailukykyinen hinta, sanoi Ruuhilehto.
– Jokaisen meistä tulisi kertoa hyvää Somerosta ja toimia Somero-lähettiläinä mainostaen hyviä palveluita. Erilaisia, hyväkuntoisia asuntoja tulisi olla tarjolla sekä myyntiin että vuokralle. Nuoria voisi kannustaa ja tukea aloittamaan yritystoimintaa paikkakunnalla, maalaili Kyyrä.
– Erityisesti nuorten yrittäjämäiseen asenteeseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Meidän upean maaseutukaupungin imagon kohottaminen ja sitä kautta yritysten paikkakunnalle saaminen. Väljällä asumisella, lyhyillä matkoilla isoihin kaupunkeihin sekä palveluilla voisimme houkutella eläkkeelle jääviä muuttamaan Somerolle, vastasi Torkkomäki.
– Tarvitsisimme yrittäjyyden suurlähettilään, joka kiertelisi kasvukeskuksissa houkuttaen yrittäjiä tänne. Kannatan vauvarahaa, pitää olla rohkeutta muuttaa virta ja houkutella lapsiperheitä Somerolle, kertoi Anolin.
– Elinkustannusten edullisuus, hyvät palvelut ja sijainti ovat asioita, joita kannattaa tuoda esille. Meidän tulisi pystyä tunnistamaan potentiaaliset markkinoinnin kohteet, tiivisti Kyyrä.
– Miten voisimme saada entisiä somerolaisia eli niitä nuoria takaisin, jotka ovat muuttaneet muualle opiskelemaan. Etätyön lisääntyminen on laajentanut tätä mahdollisuutta, pohti Ruuhilehto.
– Kuntaveron pitäisi alkaa seitsemällä, se olisi houkutin. Todella hyvät lähellä olevat liikuntapalvelut ovat iso etu paikkakunnallemme, sanoi Sjöberg.
Ihanteellinen päätöksenteko kirvoitti keskustelua. Investointien osalta peräänkuulutettiin kaikkien valtuustoryhmien kannan selvittämistä varhaisessa vaiheessa sekä avointa keskustelua niin oman puolueen sisällä kuin muidenkin ryhmittymien kanssa. Mahdollisimman tarkat taustatiedot ja ajankohtainen, tosiasioihin perustuva päätöksenteko sekä yhteinen näkemys kantavat eteenpäin.
– Terve ja tarkka talous on kaiken hyvinvoinnin perusta, muotoili Torkkomäki.
– Tietynlainen johdonmukaisuus päätetyille linjoille olisi hyvä säilyttää, ettei näkökulma muutu puolen vuoden välein. Tehtyjä päätöksiä pitää kunnioittaa, totesi Anolin.
Someron kehittämistä panelistit lähtivät visioimaan kunnan vahvuudet edellä. Maa- ja metsätalouden hyödyntäminen, instituutioiden tuominen paikkakunnalle, lukion profiloituminen, matkailun kehittäminen, puhdas teknologia; näissä pitäisi olla hereillä.
– Somerniemellä on asukkaita hyvin vähän, noin 850. Tarvitsemme tänne lisää väkeä, kunnallistekniikkaa ja tontteja. Voisimmeko saada vapaa-ajan asukkaat maksamaan veroa Somerolle, alusti illan isäntänä toiminut Paavo Aaltonen.
Kehitetäänkö Somerniemeä vai annetaanko sen autioitua?
– Meidän poliittisten päättäjien tulee katsoa Someroa koko alueena. Olen aina ihaillut somerolaisia kyliä, kuten Somerniemeä, täällä on niin aktiivisia ihmisiä, vastasi Ruuhilehto.
– Iso kyllä kehittämiseen, ja mielellään yhdessä. Tähän tarvitaan kaikkia. Mökkiläisiä tulisi sitouttaa Someroon. Meidän tulisi kampittaa nykyistä kehitystä kysymällä ihmisiltä, mitä he haluaisivat meiltä, sanoi Anolin.
– Someron kaupungin tehtävä on taata jokaiselle kaupunkilaiselle tasavertaiset mahdollisuudet olla ja asua. Kaupunki ja yritykset voivat tukea yhdistyksiä. Somerniemellä yhdistystoimintaa on todella paljon, totesi Torkkomäki.
– Pitäisi olla aika varmaa tietoa siitä, mitä mahdolliset muuttajat haluavat tai mikä olisi keino saada muuttajat tänne. Kaupungilla on Somerniemellä tontteja, mutta ne eivät ilmeisesti ole olleet sitä, mitä on haluttu. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi on yksi pohdittava asia, puhui Kyyrä.
– Täällä on 5G-verkko, etätyömahdollisuudet ja vahva kyläyhteisö houkuttimina, mainitsi Sjöberg.
– Tottakai kehitetään ja koetetaan kehittää. Suomalaiset ovat olleet vähän laiskoja lisääntymään, nyt se totuus tulee kaikkien eteen tässä. Se suunta pitäisi saada muutettua. Kunnan olisi hyvä tukea mökkien vakituiseen asuinkäyttöön saattamista, sanoi Mäkinen.
Huolenaiheena esille tuotiin kyläkoulun ja päiväkodin lakkauttamisuhkaa tulevaisuudessa. Panelistit rauhoittelivat tilannetta.
– Oppimisympäristöselvitys on tehty. Sitten kun mahdollinen koulupäätös tulee päätettäväksi, niin sitten vasta tehdään päätöskin. Peiliin pitää katsoa, jos kouluja joudutaan lakkauttamaan, sanoi Ruuhilehto.
– Uusi päiväkoti-investointi on samankokoinen kuin Leivonpesä. Lisäkapasiteettia ei olla rakentamassa, totesi Kyyrä.
Paavo Aaltonen ja Johanna Ristimäki vetivät paneelia napakasti. Puheenvuorojen pituutta toppuuteltiin ja toisinaan panelisteilta pyydettiin hieman tarkempia vastauksia kysymyksiin. Myös yleisö pääsi ääneen esittämällä suoria kysymyksiä ja kommentteja sekä muistuttamalla menneiden päätösten vaikutuksista. Ilmassa oli kunnon vaalitapahtuman tuntua.
