Painion valuma-alueella on toteutettu useampi suojelutoimenpide viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksittäisten hankkeiden tulosten seurantaan ei kuitenkaan osoiteta rahaa.
Painion järven valuma-alue ja Someron järviketju ovat osana Saaristomeri-ohjelmaa, jolla Saaristomeren tilaa pyritään parantamaan erilaisin toimenpitein. Hanketyötä olivat Somerniemellä esittelemässä muun muassa Paimionjoki-yhdistyksen valuma-aluekoordinaattori Eveliina Sulo , Saaristomeri-ohjelman ohjelmapäällikkö Essi Hillgren sekä AFRY:n vesistötutkimusten johtava asiantuntija Anne Liljendahl ja TAPIO Oy:n edustaja Tarja Anttila .
Painion valuma-alueella vesiensuojelullisia hankkeita on toteutettu aiemminkin. Nyt Saaristomeri-ohjelman puitteissa tehdyissä selvityksissä on kartoitettu jälleen muun muassa laskelmiin perustuvaa järvien kuntoa ja kuormitusta, isoimmat järveen laskevat uomat, vesiä kuormittavia tekijöitä ja alueita sekä metsien rakenteita ja tilaa.
Maanomistajille sekä maa- ja metsätalousaloja harjoittaville tarjotaan keinoja ja ohjausta vesiensuojelullisiin toimiin.
Hirsjärven kartanon isäntä, lammastilallinen Lasse Näykki vie lampolan alapuolella siintävän Hirsjärven ranta-alueen peltomaalle. Tilan peltoja halkoo laskuoja, joka tien alitettuaan kiemurtelee järveen. Näykki olisi kiinnostunut patoamaan ojaa, jotta sen läpi virtaava vesi muodostaisi laskeutusaltaan. Näin pelloilta kerääntynyttä maa-ainesta saataisiin sidottua paikalleen, ennen laskua järveen.
– Tässä olisi mielestäni hyvä paikka laskeutusaltaalle. Maanpinta laskee notkelmassa ojan vieressä ja muodostaa jo valmiiksi sopivaa muotoa.
Näykki sanoo, että maanomistajilla on varmasti paljonkin ajatuksia erilaisista vesiensuojelullisista toimenpiteistä, mutta ne eivät monestikaan toteudu kovin helposti, eikä pienellä rahalla.
– Monen maanviljelijän talous on sillä tolalla, että tällaiset hankkeet jäävät kyllä tekemättä, jos niihin ei saa taloudellista tukea.
Sitä Näykki nyt odottaa Saaristomeri-ohjelmalta.
– Suunnitteluapua ja rahoitusta olisi saatava, että tähän ryhdyttäisiin.
Eveliina Sulon mukaan rahaa on tukeen varattu.
Painion valuma-alueella on toteutettu ainakin kolme erilaista vesiensuojelullista projektia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mättäänojaan, joka laskee Pajulanjoesta, on Näykin mukaan tehty viljelijöiden toimesta ja Elyn rahoittamana parin kilometrin mittainen ojanperkuuhanke ja loppupäähän tulvahylly. Palikaisten kartanon maille taas on perustettu kosteikko samaisen ojan loppuun, jossa virtaus laskee järveen. Hieman edemmäs Mättäänsuonlahden ranta-alueelle on kaivettu laskeutusallas.
– Kosteikon perustaminen 2013–14 oli Elyn hanke, jonka se myös kustansi. Samoin on Niurunojan päässä oleva laskeutusallas. Niurunojaa on juuri viimeisen viikon aikana kaivettu auki uudelleen ja kosteikko raivattiin hiljan, kertoo Palikaisten kartanon tilanhoitaja Verner Nuuros .
Hän sanoo tehneensä havaintoja varsinkin laskeutusaltaalla, että maa-ainesta on kertynyt hyvin sen pohjalle. Mitään virallista seurantaa ei kukaan kuitenkaan missään vaiheessa ole tullut tekemään.
Molempia, sekä Näykkiä että Nuurosta mietityttääkin, mikä on todellinen hankkeista saatava hyöty, sillä niiden tuloksista tai jälkiseurannasta ei ole mitään tietoa.
– Se on totta, että jälkiseurantaa ei yksittäisten hankkeiden osalta juurikaan tehdä. Hankkeiden budjetit eivät sellaiseen riitä. Aihe on viime aikoina ollut vilkkaan keskustelun alla ja siihen yritetään löytää ratkaisu. Tällä hetkellä pitkäaikaisten seurantojen tekeminen on erittäin kallista, Eveliina Sulo sanoo.
Paimionjoen laskuaukolla ennen Saaristomerta on yksi jatkuva-aikainen mittari. Jotta vedenlaadun muutokset näkyisivät sen tuloksissa, on toimenpiteiden Sulon mukaan oltava suuria.
– Kertaluontoisia näytteitä voi hankkeiden yhteydessä ottaa, mutta ne eivät kerro kuin juuri sen hetkisen tilanteen. Olisi hyvä pystyä seuraamaan vedenlaatua ottamalla näytteitä esimerkiksi ennen kosteikkoa ja sen jälkeen.
Verner Nuuros sanoo, että Palikaisissa vesistöt otetaan huomioon viljelyn suunnittelussa ja esimerkiksi peltoja ojittamalla. Kyntäminen on lopetettu kokonaan. Metsienhoidossa vesiensuojeluperiaate on jäänyt vähäisemmäksi. Palikaisissa viljellään 215 hehtaaria peltoja, metsämaata on 1350 hehtaaria. Kumpuilevilla peltoalueilla on aina ollut enemmän ja vähemmän ongelmia veden seisomisen kanssa.
– Olemme nostaneet syysviljojen määrää talviaikaisen kasvipeitteen lisäämiseksi. Salaojitamme peltoja, jotta ravinteet jäisivät kasvien käyttöön ja vedet virtaisivat sinne minne kuuluu. Kipsiä emme ole pelloille ottaneet. Perusasioiden on oltava viljelyssä kunnossa.
Lasse Näykin peltomaat ovat kaikki luomunurmella 240 uuhta varten.
– Olen aiemmin jättänyt muun muassa suojavyöhykkeitä vesistöjä silmällä pitäen, hän sanoo.
Saaristomeri-ohjelman puitteissa Elyn tilaaman toimenpidesuunnitelman toteuttaa AFRY, joka muun muassa suunnittelee siltoja, rakennuksia, energiaratkaisuja ja kiertotalousjärjestelmiä, on laatinut Painion järven valuma-alueen (noin 108 neliökilometriä) kattavan toimenpidesuunnitelman.
Isoimmat järveen laskevat uomat ovat Hossinoja, Mättäänoja, Hallaluhdanoja ja Isoniitynoja. Painio on selvityksen mukaan hyvässä tilassa. Yläosilla sijaitseva Valkjärvi on luokiteltu erinomaiseksi.
Järviketju sen sijaan luokitellaan tyydyttäväksi. Paimionjoki sekä siihen laskevat Tarvasjoki ja Pajulanjoki ovat välttävässä tilassa.
Järviketjua Somerolla kuormittavat maatalouden lisäksi muun muassa yhdyskuntien jätevedet, joka näkyy erityisesti Someron keskustaajaman kohdalla voimakkaasti. Fosfori- ja typpikuormitus on VEMALA-vesistömallijärjestelmän mukaan suurimmillaan Paimionjoen keskiosan alueella.
Tapio Oy tuottaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa ja toimintavaihtoehtoja. Somerolla se esitteli monihyötyisen valuma-aluesuunnittelun edistämistä mallinnustyökalun avulla.
Saaristomeri-ohjelma
Painopiste maatalouden vesiensuojelun edistämisessä
Alueen maanomistajat ja viljelijät ovat avainasemassa toimenpiteiden toteutuksessa
Asiantuntijoita ja muita toimijoita tukemaan ja auttamaan
Kiertotalouden edistämiseen
Mitä viljelijä voi tehdä?
Tehdä maataloustuilla ympäristötoimia
Suojavyöhykkeet
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja kohdentaminen
Kerääjäkasvit, maanparannus- ja saneerauskasvit
Tilakohtainen ympäristö- ja ilmastosuunnitelma
Ottaa ilmaista kipsiä pellolle
Rakentaa ei-tuotannollisella investoinnilla kosteikon tai kaksitasouoman
Varmistaa, ettei levitä lantaa korkean fosforiluvun peltolohkoille
Suojata eroosioherkkiä maita kasvipeitteisyydellä
Perustaa suojavyöhykkeen tai suojakaistan
Huuhdella salaojat, jankkuroida pellon, tasauslanata pellon, valita syväjuurisia kasveja
Pyytää neuvontapalvelusta tilakohtaista neuvontaa maatalouden vesiensuojelusta
Mitä metsänomistaja voi tehdä?
Veden pidättäminen valuma-alueen yläosien metsissä, vähenee tulvavaikutukset alapuolisilla pelloilla ja vesistöillä.
Pintavalutuskentät, putkipadot, kosteikot, ennallistettavat suoalueet
Vähäisempi ojasyvyys
Ojien kunnostuksen tarveharkinta
Jatkuva kasvatus
Tuhkalannoitus
