Aluevaaleissa on tänä vuonna mukana 767 ehdokasta, joista 13 somerolaisia. Aluevaaleissa äänestetään valtuutetut hyvinvointialueille, eli Somerolla Varhan aluevaltuustoon.
Somerolaiset ehdokkaat ovat Reima Anolin (kd.), Kirsi Helin (vihr.), Antti Kotti (sd.), Jani Kurvinen (kesk.), Jaana Kyyrä (kesk.), Sanna Kähkönen (kesk.), Elisa Kämäräinen (kesk.), Riitta Lehtinen (sd.), Janne Nurmi (ps.), Tero Pirttilä (kesk.), Tuure Saarinen (vas.) ja Jaakko Salo (ps.) ja Juha-Pekka Sjöberg (kok.)
Vuoden 2022 aluevaaleissa ehdokkaita oli 742, ja Somerolta niin ikään 13 ehdokasta: Juha Wiskari (kok.), Reima Anolin (kd.), Maija Heinonen (kd.), Janne Nurmi (ps.), Eevi Haho (kesk.), Jani Kurvinen (kesk.), Irina Ojala-Sirro (kesk.), Tero Pirttilä (kesk.), Mirja Rouhiainen (kesk.), Riitta Lehtinen (sd.), Larisa Evstifeeva-Auraniemi (VKK), Yazka Jani (VKK) ja Henna Romu (vihr.).
Neljä vuotta sitten aluevaltuustoon pääsi Jani Kurvinen ja varasijalle Riitta Lehtinen.
Äänestysprosentti aluevaaleissa oli Somerolla 50,5.
Tänä keväänä vaalien ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4. ja varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta.
Somero-lehti esitti somerolaisehdokkaille seuraavat kysymykset:
1) Missä asioissa Varha on onnistunut ja mikä olisi ensisijainen kehittämisen kohde seuraavaksi?
2) Minkälaista yhteistyötä Varhan olisi lisättävä ja kehitettävä kuntien ja/tai muiden palveluntarjoajien kanssa tulevaisuudessa?
Mielenterveysyksikön vastaava sairaanhoitaja Reima Anolin asuu lapsiperheineen Somerolla. Hän on ehdolla Kristillisdemokraattien listalla.
1. Talouden suunta on vihdoin saatu käännettyä ylöspäin, ja tästä vuodesta tulee ensimmäinen plusmerkkinen tältä osin. Useita hyviä hankkeita on saatu alkuun: omatiimimalli tulee alkuvuoden aikana kaikille sote-asemille.
Perustason sote-palveluissa pitää varmistaa hoidon saatavuus ja parantaa jatkuvuutta. Omatiimimallin toimivuutta pitää myös tarkoin seurata.
Muutamissa palveluissa jonotusaika on myös keskimäärin lyhentynyt koko maakunnan alueella, hammashoitoon pääsy esimerkkinä.
2. Paikallisten yritysten ja yhdistysten osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän, niin palvelutuotannossa kuin esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä.
Salon Seudun Vihreiden hallituksen jäsen Kirsi Helin, 52, on neljän aikuisen lapsen äiti. Pyölissä asuvaan perheeseen kuuluu myös seniori-ikäinen rescue-koira.
Helin on koulutukseltaaan sosionomi AMK ja työskentelee kehittämisen asiantuntijana.
– Minulle on tärkeää kestävän elämäntavan edistäminen, luonto ja sosiaalinen vastuullisuus.
1) Tuetaan ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Luodaan terapiatakuumalli ja turvataan perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskeinen kehittämisen kohde on palveluiden saannin ja matalan kynnyksen palveluiden lisääminen, esimerkiksi tarjoamalla helposti saavutettavia palveluja, joissa tuki on saatavilla nopeasti. Pidän tärkeänä kehittää myös ikääntyneiden palvelujen hybridiyksiköitä ja omatiimimallia asumisen ja palveluiden ratkaisemiseksi. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaaminen on välttämätöntä yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi.
2) Tehdään kestävyystyötä yhdessä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toimivat ja saavutettavat sosiaalipalvelut tarvitsevat monialaista yhteistyötä, erityisen tärkeää on painottaa ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Hyvinvointialueella onkin luotava moniammatillisia tiimejä yhteistyötä vahvistamaan, näin voidaan turvata palvelupolkuja.
Vaikuttajaviestinnän asiantuntija Antti Kotti, 45, asuu keskustaajaman laitamilla Kyyräntiellä vaimonsa Minna Kotin ja koiransa Sepen kanssa.
– Olen kiinnostunut siitä, miten yhteiskunta toimii sekä siitä, miten päätöksentekoon vaikutetaan sen kaikilla tasoilla, hän kertoo.
– Luen ja kirjoitan, keräilen vinyylilevyjä, harrastan kulttuuria, oluita ja liikkumista.
1. Varhan alkutaival on ollut vaikea, koska se on lähtenyt uudistukseen takamatkalta. Tämä ja maan hallituksen asettama tarpeettoman tiukka talousraami ovat johtaneet myös huonoihin säästöpäätöksiin. Tilanne on pystyttävä vakiinnuttamaan seuraavan vuoden aikana. Pitää päästä paniikinomaisesta leikkaamisesta pitkäjänteisen kehittämisen kestävälle uralle. Lähipalvelut on turvattava niin, että jokaisen arki on sujuvaa asuinpaikasta riippumatta, eikä sairastuminen tai muut vastoinkäymiset sitä pääse kohtuuttomasti hankaloittamaan.
2. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen on oltava edelläkävijä hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyössä erityisesti asukkaiden hyvinvoinnin tukemisen osalta. Varhan ratkaisuissa kiinteistöjen ja palveluverkon osalta on kuunneltava myös kuntia. Someron pitää tehdä Salon seudun kuntien kanssa hyvää yhteistyötä edunvalvonnassa Varhan asioissa, jotta Salon päivystyksen lakkauttamisen kaltaiset virheet voidaan välttää.
Yrittäjä Jani Kurvinen, 52, on neljän nuoren isä ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yo-merkonomi asuu synnyinkodissaan Pitkäjärven Kökkössä, jossa häntä ovat työllistäneet noin 30 vuotta maatila sekä Kökkön lomamökit ja leirintäalue.
– Vapaaehtoistyötä teen muun muassa Lions Someron, Autoliiton Salon osaston ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan riveissä.
1. Pahimmillaan Varhalla oli jopa 1000 lasta ja nuorta ilman nimettyä sosiaalityöntekijää. Lainsäädäntö muutti sijaispätevyyksiä tähän tärkeään, mutta erityisen vaativaan työhön. Varha on pystynyt palkkaamaan useiden eri toimien avulla puuttuvat ammattilaiset ja perheet ovat nyt päässeet vahvemman avun piiriin. Varhan perhekeskuksiin tulee koota moniammatillinen joukko tukemaan perheitä kynnyksettömästi. Perhekeskusten tulee aktiivisesti tukea kolmannen sektorin kohtaamispaikkoja, jossa perheet voivat tavata toisiaan ja vahvistaa lasten ja vanhempien vuorovaikutusta.
2. Yleisen hyvinvoinnin edistäminen on Varhan, yhdistysten ja järjestöjen sekä kuntien tärkein yhteinen ponnistus. Esimerkiksi kotona vielä itsenäisesti pärjäävät, mutta toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. Miten yhdessä aktivoimme heitä osallistumaan yhteisiin tempauksiin, miten he pääsevät kulkemaan näihin tapahtumiin, miten toiminta on mahdollisimman mielekästä, mutta myös arkea helpottavaa. Kodin muutostöiden tarpeiden kartoitukseen ja toteuttamiseen olisi tarpeen tehdä enemmän yhteistyötä.
Jaana Kyyrä, 52, on syntyperäinen somerolainen, joka asuu miehensä kanssa Hirsjärvellä maatilalla. Perheeseeni kuuluu myös armeijaa käyvä tytär.
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, työskentelee Luonnonvarakeskuksessa projektitoiminnan kehittämistehtävissä.
– Luottamustehtävät vievät suuren osan vapaa-ajastani. Olen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Someron Keskustan puheenjohtaja. Lisäksi pyrin liikkumaan säännöllisesti ja kuuntelen äänikirjoja tai podcasteja osana arkea. Luen myös Maaseudun Tulevaisuutta ja Kauppalehteä.
1. Varhan toiminta lähti liikkeelle takamatkalta, kun vertaa moniin muihin hyvinvointialueisiin. Siihen nähden hoidon laatu on pysynyt kiitettävällä tasolla. Potilaat saavat hyvää hoitoa sen jälkeen, kun ovat päässeet hoidon piiriin. Ensisijainen kehittämiskohde ovat vanhuspalvelut. Vanhuksille tulee taata riittävä ja oikea-aikainen hoiva. Lisäksi tietojärjestelmät tulee yhtenäistää niin pian kuin mahdollista. Saumaton tiedonkulku säästää paljon aikaa ja rahaa ja poistaa epätietoisuutta ja turhia tutkimuksia.
2. Varhan tulee tehdä kuntien kanssa monipuolista yhteistyötä aina ennaltaehkäisevästä toiminnasta toimitiloihin liittyvissä asioissa. Monia ongelmia pystytään estämään erilaisilla matalan kynnyksen palveluilla. Varhan ja kuntien tulee kehittää saumatonta yhteistyötä erilaisten ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden tarjoamiseksi. Varha on vuokralla kuntien omistamissa sote-kiinteistöissä. Kiinteistöjen osalta yhteistyössä on vielä paljon parannettavaa. Vuokratason tulee olla sellainen, että kuntien kiinteistöyhtiöt pystyvät toimimaan ja pitämään sote-kiinteistöt kunnossa.
Sanna Kähkönen, 46, on löytänyt kutsumuksen vanhustenhoidon parista.
– Ennen hoitoalalle siirtymistä olen ehtinyt työskennellä monessa eri ammatissa. Hoiva-avustajaksi valmistumisen jälkeen aloitin lähihoitajan opinnot, joita suoritan työn ohessa.
Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies, Turussa opiskeleva tytär ja koira.
– Vaikka arkeni on kiireistä, pyrin pitämään huolta omasta jaksamisestani lenkkeilyn avulla. Hoitoala on vaativa, mutta koen sen palkitsevana – työ, jossa saan olla avuksi, antaa merkitystä jokaiselle päivälle.
1. Varha on onnistunut edistämään yhdenvertaisuutta tarjoamalla tasavertaisia palveluita. Tämä on parantanut palveluiden saavutettavuutta. Digipalveluiden kehittäminen on helpottanut asiakkaiden asiointia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tiivistynyt, mikä on parantanut asiakkaiden hoitoketjua ja lisännyt sujuvuutta. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on tuottanut tulosta: siirtymä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on vähentänyt raskaampien palveluiden tarvetta ja keventänyt terveydenhuollon kokonaiskuormitusta.
Hoitohenkilöstön saatavuus ja jaksaminen ovat tällä hetkellä Varhan suurimpia haasteita.
2. Yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää palveluiden parantamiseksi. Ennaltaehkäisevässä työssä yhteistyö varhaiskasvatuksen ja kouluterveydenhuollon kanssa auttaa tuen tarpeessa olevien tunnistamisen. Kuntien nuorisotyön ja koulupsykologien kanssa tehtävä yhteistyö tukee nuorten mielenterveyttä. Vapaaehtoistyön ja vertaistuen rooli on myös merkittävä: erilaiset tukiryhmät voivat tukea sekä ikäihmisiä että nuoria. Yhteistyö yksityisten palveluntarjoajien kanssa auttaa purkamaan hoitojonoja. Varhan tavoitteena tulee olla saumaton palveluketju, jossa asiakaslähtöisyys ja resurssien tehokas käyttö ovat keskiössä.
Erityisopettaja ja FM-arkeologi Elisa Kämäräinen, 49, on Häntälässä asuva neljän aikuisen lapsen äiti.
Hän on Suomen Keskustan koulutus- ja sivistysverkoston sekä Someron Keskustan hallituksen jäsen.
– Järjestötoiminnan lisäksi vietän vapaa-aikaani kyläyhdistyksessä toimien, ulkona liikkuen, tekemällä remontti-, puutarha- ja käsitöitä sekä tanssin parissa.
– Olen toiminut viidentoista vuoden ajan perusopetuksen ja toisen asteen laaja-alaisena erityisopettajana. Työskentelen yhteistyössä lastensuojelun ja kolmannen sektorin kanssa. Erityisosaamistani on vaativampi erityisopetus osana lastensuojelun tukitointa, sekä kuntouttava mielenterveys- ja päihdetyö-osana kouluarkea. Opetustamme turkulaisen lastenkodin erityiskoulussa ohjaa traumatietoinen pedagogiikka, jossa jokaisen lapsen ja nuoren tarpeet huomioidaan heidän omista lähtökohdistaan. Osana moniammatillista oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilökuntaa olen kerryttänyt runsaasti kokemusta ja saanut näkemystä niistä asioista, joista motivaatio, elämänhallinta ja oppimisen ilo syntyy.
1. Onnistumisia on saavutettu hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä. Varhassa on onnistuttu esimerkiksi edistämään kotona asuvien ikäihmisten liikkumiskykyä ja osallisuutta Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla. Sen tiimoilta on aloitettu muun muassa 50 uutta iäkkäiden liikuntaryhmää. Toisaalta myös esimerkiksi 2-tyypin diabetesta sairastavien henkilöiden tehostettu liikuntaneuvonta on vähentänyt tarvetta lääkäri- ja hoitokäynneille merkittävästi. Tämän varjolla ei kuitenkaan voida pitkittää hoitoon pääsyä. Niin ikääntyvien, kuin kaikkien kuntalaisten tulisi päästä niin akuutti- kuin pitkäaikaishoitoon mahdollisimman lähellä omaa kotia.
2. Oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmien toimintaan tulisi ohjata huomattavaa lisäresurssia ja aikaa yhteistyölle, jotta olisi mahdollista huolellisesti arvioida oppimisen haasteiden taustalla olevat tekijät, antaa niihin tarvittavaa tukea ja seurata tuen muotojen ja -määrän riittävyyttä. Kouluihin tarvitaan ripeästi nopeaa terveydenhoidon saavutettavuutta ja lisää elämänhallintaan liittyvää ohjausta esimerkiksi kuraattoripalveluina. Toisen asteen oppilaitoksissa on psykiatristen sairaanhoitajien uusille viroille akuutti tarve.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita tulee kehittää. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tulee lisätä.
Riitta Lehtinen, 65, on toiminnanohjaaja Svenssonin Lähimmäispalvelukeskuksessa.
– Lähipiiriini kuuluu aviomies ja lapset perheineen ja koirineen.
– Olen paikallisen urheilun ja kulttuurin kohtuukäyttäjä, Someron Voiman hyvähenkisen Naisjaoston jäsen ja Someron Karjalaseuran varapuheenjohtaja.
– Liikkuminen ja luonto tärkeitä, uusin mieliharrastukseni löytyy paikallisen kuntosalin Rähkämäntti-ryhmästä. Liike on oiva lääke!
Paikallisen kunnallispolitiikan lisäksi Lehtinen vaikuttaa Varhan Tyks sairaalalautakunnassa ja aluevaltuuston varajäsenenä sekä Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaostossa.
– Päätöksenteko ja siinä mukana oleminen kiinnostaa ja innostaa edelleen. Minut tunnetaan vahvana lähipalveluiden puolestapuhujana ja puolustajana.
1. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alku oli kuntien ja kuntayhtymien toiminnan yhteensovittamista. Tehtävä ei ollut helppo: piti yhdistää muun muassa alueen kuntien käytänteet, ohjelmistot ja yhteiset tavoitteet. Alku oli haastavaa, koska valmistelu oli aloitettu liian myöhään verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.
Tärkein onnistuminen oli syyskuussa 2024 hyväksytty Palveluverkko-päätös, joka takasi lähipalveluiden saatavuuden jokaisessa alueen kunnassa. Somerolle päätös merkitsi myös paljon. Vahvalla vaikuttamisella ja yhteistyöllä saimme pidettyä kuvantamispalvelut Somerolla ainakin vuoteen 2026 saakka.
Ensisijainen kehittämisen kohde on lisäpanostus peruspalveluihin, kuntoutukseen, liikkuviin- ja digi-palveluihin.
Someron kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että muun muassa sote-asemalle tulee turvata tarvittava päivittäinen lääkäriresurssi (sekä labra- ja kuvantamispalvelut), joka takaa somerolaisen hoitoon pääsyn 14 vuorokaudessa. Lääkäriresurssin lisäys voi osittain olla joko liikkuvia palveluita tai omalääkärimalli. Peruspalveluihin kuuluu myös se, että somerolaiselle on turvattava ehtoopuolen hoivapaikka omalta paikkakunnalta.
Laadukas ja oikea-aikainen kuntoutus nopeuttaa potilaan kotiutumista sekä edesauttaa kotona asumista. Liikkuvia palveluita kehitetään yhdessä lääkäriresurssin, ensihoidon ja kotihoidon kanssa. Digi-palvelut ovat osa tulevaisuutta ja niiden kehittämiseen ja laajentamiseen on investoitava.
2. Kuntien ja Varhan väliseen keskusteluun on palautettava luottamus. Varhan yksipuolinen sanelu esimerkiksi kuntien sote-kiinteistöjen vuokra-asiassa on johtamassa tilanteisiin, joissa kunnat pakotettaisiin kompensoimaan alueen sote-kustannuksia.
Järjestöjen tarjoama osaaminen (tuki, neuvonta, ehkäisevä toiminta) ja niiden tuottamat palvelut otetaan osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Järjestöt toimivat lähellä ihmistä ja pystyvät tuomaan päätöksentekoon myös heikommassa asemassa olevien ihmisten ääntä, joiden elämäntilanteet he parhaiten tuntevat. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.
Yrittäjä Janne Nurmi, 57, asuu Someron keskustassa vaimonsa Outi Laineen kanssa. Koulutukseltaan Nurmi on maanviljelyskoneteknikko.
1. En usko että Varha on onnistunut vielä missään. Olen saanut runsaasti palautetta Varhan toiminnasta, eivätkä ne ole olleet positiivisia.
2. Lääkäripalvelut saatava kaikille nopeasti, siinä tavoite numero yksi. Varhan täytyy ottaa kunnat paremmin huomioon ja kunnilla täytyy olla omat terveyskeskuksensa, siinä tavoite numero kaksi.
Maanviljelijä, agrologi Tero Pirttilä on kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.
Kultelassa asuvan Pirttilän perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta.
1. Käsittääkseni Varha on pääsääntöisesti onnistunut tehtävissään. Maaseudun näkökulmasta ongelmia on aiheutunut lähinnä lääkäripula ja pulaa on ilmeisesti muustakin hoitohenkilökunnasta. Palvelujen keskittäminen suurempiin kaupunkeihin huolettaa. Usein tarvittavat peruspalvelut on saatava läheltä. Iso organisaatiouudistus vaatii aikansa. Kaikkea ei voi saada kerralla kuntoon. Mahdolliset epäkohdat on korjattava.
2. Palveluverkon kehittämisestä olisi hyvä käydä keskustelua myös alueen kuntien kanssa. Palvelutarjontaa voidaan tarvittaessa täydentää myös yksityiseltä sektorilta ostettavilla palveluilla.
Tuure Saarinen, 19, opiskelee Turussa.
– Olen nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelija ja haluan päästä vaikuttamaan siihen, että lapsilla ja nuorilla on paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa, hän kuvailee itseään.
1. Varha ei ole täysin onnistut missään, mutta ei myöskään epäonnistunut, mutta hyviä asioita on maksuttoman ehkäisyn jatkaminen nuorille. Ensisijainen kehittämisen kohde on se, että sairaanhoitoon pitäisi päästä nopeammin kiireettömissäkin tilanteissa.
2. Varha voisi ostaa kunnilta ja muilta palveluntarjoajilta eri palveluita enemmän, kunhan vain niiden hinnat pysyvät hyvinä eivätkä nouse liian korkeiksi. Mielestäni Varhan ja kuntien pitäisi keskustella esimerkiksi siitä että Varhan käyttämien tilojen vuokraa laskettaisiin hieman, jotta Varhan palvelut säilyisivät mahdollisimman monissa kunnissa.
Maatalousyrittäjä Jaakko Salo, 37, asuu Terttilässä.
– Minulla on maatalouteen liittyvä ammattitutkinto. Työn lisäksi käyn kuntosalilla ja seuraan asioita laajasti, erityisesti politiikkaan ja talouteen liittyviä aiheita, hän kuvailee itseään.
1. Varhan luottamushenkilöt ovat onnistuneet korottamaan kokouskorvauksiaan, ja johtajanimikkeiden alla työskentelevien henkilöiden palkat ovat usein asetettu liian korkealle työn vaativuuksiin nähden. Jokainen voi pohtia vielä itse erikseen, onko kyseessä onnistuminen vai ei.
Seuraava kehityskohde on hyvinvointialueiden määrän vähentäminen.
2. Yhteistyön ja resurssien pitää aina kohdentua asiakaspalvelu edellä. Eläkevirkoja ei tarvitse pitää yllä hinnalla millä hyvänsä, mutta ihmisten sairaanhoitoa voidaan aina parantaa.
Tradenomi Juha-Pekka Sjöberg, 37, on toiminut 13 vuotta yrittäjänä. Hirsjärveltä kotoisin oleva ehdokas asuu yhden hengen taloudessa keskustassa, mutta viihtyy vapaalla hyvin synnyinkylässään. Harrastuksiin kuuluu kuntosali, uinti, juoksu, pyöräily, hiihto, suunnistus, sijoitustoiminta, poliittinen historia sekä matkustaminen ja hyvistä ruoista ja juomista nautiskelu.
1. Varha on mielestäni onnistunut luomaan kuitenkin vaikeihin lähtökohtiin nähden toimivan datainfran, mikä maksoi paljon + henkilökunta on omaksunut uudet järjestelmät lyhyessä ajassa erittäin nopeasti. Lisäksi on todettava erikoissairaanhoidon toimivan suhteellisen moitteettomasti.
Ensisijainen kehittämiskohde on peruspalveluverkoston uusiminen vastaamaan tulevan 2030-luvun tarpeita. Meidän on otettava oppia Virosta ja läntisestä Euroopasta, miten sinne on vuosien varrella rakennettu toimiva omalääkäripalvelumalli vastaamaan peruspalveluiden haasteita. Toki vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen huomioiden, on hyvinvointialueiden rahoitusta lisätty 2,2 miljardilla eurolla, lisäksi nyt on menossa kokeilu hoitojonojen lyhentämiseksi yli 65-vuotiaille, että yksityiselle palvelutuottajalle pääsee 28 euron hintaan, eli terveyskeskusmaksutaksaa vastaan. Lisäksi Varhassa on otettu käyttöön digimielenterveysklinikka, jonka avulla voi saada vastaanottoajan puhelimitse tai videolla. Hoitoon pääsy ja sujuvuus on nopeutunut näin huomattavasti.
2. Esimerkiksi liiketiloja joita, pieniltä kunnilta on jäänyt tyhjiksi, voisi Varha vuokrata tilat omaan käyttöönsä palvelujen tarjoamista varten, kun kuitenkin resurssien vähyyden takia isommat ja kiinteämmät palvelut siirtynevät isoihin keskuksiin ja hyödyntää paikallisia terveyspalveluja hoitojonojen purkamisessa (esimerkkinä Somerolta Kylähammaslääkäri ja Oivapalvelut).