Kerhosta saa voimavaralääkettä arkeen

0
- Jokaisen elämää pitää huoltaa kuin näitä nahkakenkiä konsanaan. Arjen pyörteissä vastaan tulee kokemuksia, elämyksiä, onnellisuutta, kolhuja, iloja ja suruja. On edettävä tilanteen mukaan. Välillä on kuluttavampaa. Kun hieman fiksaa, sen paremmassa kunnossa pysyy koko setti, sekä elämä että kengät, totesi Someron Parkinson-kerhon puheenjohtaja Virve Kosonen kädessään ensi kenkänsä ja takana kerhon 30-vuotisjuhlajoukko.

Muistoja, kokemusten jakamista, keskustelua, vertaistukea, kahvittelua, tiedon jakamista, aikatauluraamia arkeen, yhteisiä hetkiä, ystävyyttä, hetkeksi pois kotoa, mukavaa tekemistä, ei ole yksin, muuta ajateltavaa ja saa olla oma itsensä.

Someron Parkinson-kerhon puheenjohtaja Virve Kosonen luetteli kerhon omia voimavaralääkkeitä, jotka on tarkoitettu arjen jatkuvaan käyttöön.

– Tällä kaikella me jaksamme yhdessä, sanoi Kosonen noin 30-jäsenisen kerhon 30-vuotisjuhlassa.

Hän totesi, että kaikki kokevat sairastamisen eri tavalla.

– Jokainen meistä ansaitsee oikeanlaisen arvostuksen kunkin omille haasteilleen.

Sairastaminen ja läheisenä oleminen ei ole helppoa. Se vaatii jokaiselta hyvin paljon.

– On osattava antaa, on osattava luopua, on osattava mukautua, on osattava muuntautua ja paljon muuta. Tämän kaiken kanssa jokainen on sinänsä yksin. Kukaan ei osaa täysin samaistua sairastajan eikä myöskään läheisen tuntemuksiin. Siksi on hyvä, että meillä on tämä Parkinson-kerho, joka mahdollistaa jokaisen oman yksinäisyyden jakamisen hyvin ymmärtäväisten ihmisten kesken, tiivisti Kosonen.

Juhlassa kukitettiin kiitosten kera kerhon perustajajäseniin kuuluneet, Marjatta Siviranta ja Hannu Salo.

Mirja Honkanen lausui runoja ja Kimmo Hovila lauloi. Yhdessä vedettiin Satumaa.

Parkinsonin tauti johtuu aivojen syvien osien tyvitumakealueen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei tiedetä. Hermosolujen vaurioituminen johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen.

Taudin oireita ovat muun muassa vapina, liikkumisen hidastuminen ja lihasjäykkyys.

Mikään hoitomuoto ei varsinaisesti paranna tautia tai pysäytä sen kulkua. Puhutaan oireisiin vaikuttavasta tai oireenmukaisesta hoidosta, esimerkiksi lääkehoidosta.

Sairauden etenemiseen ei voida vaikuttaa elintavoilla, mutta sen haittoja voidaan vähentää säännöllisellä liikunnalla, erityisesti tasapainoa vahvistavalla ja lihaskuntoa lisäävällä harjoittelulla.