Kivimeijerin kesän näyttelyyn kaksi taiteilijaa lisää
Someron Kivimeijerin tulevan kesän näyttely Syvien juurten laakso on täydentynyt kahdella taiteilijalla, Kari Cavénilla ja Erik Uddströmillä.
Taidettaan tuovat esille myös Antero Kare, Vesa-Pekka Rannikko, Tuomo Saali ja Raili Tang. Heistä kaksi, Cavén ja Tang, on saanut Pro Finlandia -mitalin, joka myönnetään ansioituneille taiteilijoille, kirjailijoille ja muille kulttuurialan edustajille.
– Someron Kivimeijerin kuudestoista suurnäyttely käyttää kuvaussanoja ylisuuret maisemat, suurkertomukset, luonnon ihmeet, matematiikan lainalaisuudet, inhimillinen keksimiskyky ja haltioituminen, kertoo Pitkäjärven taide ja kulttuurin puuhamies Antero Kare.
Erik Uddströmillä on yli 30 vuoden kokemus valokuvaajana ja graafisena suunnittelijana mainonnan, muodin ja musiikin parissa. Hän on koulutukseltaan sekä elokuvaohjaaja että valokuvaaja. Meriittinä on muun muassa yli tuhat levykantta Heikki Harmasta alias Hectorista Esa-Pekka Saloseen.
Valokuvataiteilijana Uddström on tunnettu meri- ja saaristoaiheisista kuvistaan, joita hän tuo 14.6. Somerolla avattavaan näyttelyyn. Hän rakastaa vettä; kuvaa merta, saaristoa ja veneitä yöllä ja päivällä.
Uddström tallentaa kuviinsa meren monipuolisuutta, veden ja aaltojen liikkeitä, heijastuksia, ikuisesti vaihtuvia värejä, jäälauttojen kelluntaa, aaltojen pehmeyttä, pilvien draamaa, kuunsiltaa, kallioiden jäkäliä ja veneiden kylkiä. Kuvat täyttyvät merkityksistä, visuaalisuudesta, tunnelmasta, yhteisistä kokemuksista, kauppalaivojen sosiaalisuudesta ja kokonaisuudesta, jonka meri sisältää.
Kari Cavén aloitti taidemaalarina, mutta siirtyi tekemään veistoksia kierrätetystä puusta, metallista ja muovista.
Hänen teoksilleen on ominaista leikkimielinen kekseliäisyys ja visuaalinen ilottelu. Teokset rakentuvat usein esineistä ja niiden osista.
– Esineet muuttuvat ajatuksiksi. Ne hävittävät arkimerkityksensä ja muuttuvat toisinajattelijoiksi, ottavat hävyttömästi uuden luonteen ja esittävät maailmansa reunaehdoillaan, kuvaa Antero Kare Kari Cavénin tyyliä.
Cavénin teoksia on yksityiskotien lisäksi lukuisissa suomalaisissa ja pohjoismaisissa julkisissa kokoelmissa; kuten Moderna Museet -museossa Tukholmassa, ja Malmön ja Göteborgin taidemuseoissa ja nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä.
Cavénilla on kansainvälistä näkyvyyttä, esimerkiksi Venetsian biennaalissa.
Vesa-Pekka Rannikon taiteellinen työskentely on keskittynyt julkisen tilan projekteihin ja liikkuvan kuvan installaatioihin. Someron Kivimeijerin näyttelyssä nähdään teoksia, joihin Rannikko on yhdistänyt kuvanveistoa ja maalaamista.
Rannikon läpivärjätyissä kipsiveistoksissa sekoittuvat luonnontieteellinen kuvasto ja mielikuvitus. Värikkäät täplät, tuntosarvet ja pitkulaiset ulokkeet leikittelevät perhos- ja kasvihahmoissa.
– Perhosharrastus sai hänet kommentoimaan Someron luonnonerikoisuutta Häntälän notkoja, jossa savimaan vajoaminen ja laidunnus on aikaansaanut mikroilmaston, ja sitä kautta harvinaislaatuisen kasvuston ja eläimistön. Teoksista löytyi apolloperhonen; Häntälän erikoisuushan on juuri pikkuapollo, kertoo Kare.
Raili Tang luottaa maaliaineen tunneinformaatioon. Aineellisuus luo tilaa. Se on mielentila, jossa kaikki kelluu; on hitaassa liikkeessä.
Värikenttien päälle on ilmestynyt luonnon yksityiskohtia: puita, oksia, hedelmiä, kellokukkia, kuin siemeniä varsissaan.
– Väri on tunteiden tulkki ja ihana maaliaine. Lisään ja poistan, käytän pensseleitä, palettiveistä, rättiä ja vaikka rukkasta. Tykkään sekoittaa värejä. Ajattelen, että se on runoilua Esittävää tai ei esittävää, se ei ole merkityksellistä. Pääasia, että maalauksessa on sisältöä – ilmaisua, elämyksellisyyttä, ei vain sieviä sävyjä, kuvaa taiteilija Raili Tang omaa tekemistään.
Tuomo Saali tuo kivimeijeriin vaeltajamaalauksiaan. Niiden idea syntyi Pohjois-Italian Dolomiiteilla.
– Käytän maalauksissani havainnon totuuksia, mutta en kopioi luontoa, sillä en ole kiinnostunut naturalismista. Sen sijaan pyrkimykseni on tavoittaa aidolta tuntuvaa luontokokemusta, selvittää Saali.
Vuoret ovat kiehtoneet Saalin mieltä.
– Vuoria katsellessa yhdistyvät niin monet suuret tunteet pelosta haltioitumiseen. Suuren edessä oleminen tuntuu asettuvan oikeaan mittakaavaan. Vuorilla tunnen jotakin universaalista onnellisuutta.
Antero Kareen aikamatkan kiintopisteet ovat olleet kansallisromantiikka, Kalevala, keskiaikaiset puuveistokset, muinainen kalliotaide, ihmiskunnan ensimmäiset taideteokset , kasvi- ja eläinmaailman fossiilit ja elämän alku elävinä taideteoksina elävillä bakteereilla ja mikrobeilla.
– Päästäkseen aikamatkalla taaksepäin on biologisesta ajasta siirryttävä geologiseen aikaan, tuumaa Antero Kare.
– Geologian suurvoimia ovat tulivuoret, oikeastaan kuumuus. Juuri sitä keramiikka käyttää. Uunin kuumuudessa tapahtuu tuhansia kemiallisia reaktioita, joissa savi saa uuden ulkomuodon ja metallit ja kivet muuttuvat valoa heijastaviksi pinnoiksi.
Pitkäjärven taide ja kulttuurin kesänäyttely Syvien juurten laakso avautuu 14.6. ja on avoinna 17.8. saakka Someron Kivimeijerillä.