Kaupungin sivistystoimen laatiman hyvinvointiraportin tietojen mukaan somerolaisten koulutustaso laahaa muita Varsinais-Suomen kuntia perässä. Ainoastaan Pöytyällä tulos on huonompi.
Somerolla koulutustaso on kuitenkin viime vuosina ollut parantumaan päin. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden 20 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut.
Toisaalta taas koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on Somerolla lisääntynyt. Vuonna 2021 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli 7,6 prosenttia, vuonna 2023 osuus oli 9,6 prosenttia. Somerolla se tarkoittaa noin 60 nuorta.
Nuorten mielenterveydenhäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16–24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on kasvanut vuodesta 2016 lähtien. Tuolloin osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli yksi prosentti. Vuonna 2023 osuus oli 2,7 prosenttia, joka tarkoittaa noin 18 somerolaista nuorta. Osuus on huomattavasti korkeampi kuin verrokkialueilla.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on yksi hyte-kertoimen tulosindikaattoreista. Luvun pieneneminen nostaisi myös kaupungin saamaa hyte-valtionosuutta.
Hyte-työ, eli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen kaupungissa on poikkihallinnollista työtä, jota toteutetaan kaikilla toimialoilla ja palveluissa.
Syyskuusta 2024 lähtien toiminnan koordinoinnista Somerolla on vastannut yhteisöllisyyskoordinaattori Hannele Välimäki .
– Työni on pitkälti suunnittelua ja seurantaa; raporttien tuottamista päätöksentekoon. Olen myös ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden yhteyshenkilö ja koordinoin yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä, Välimäki kertoo.
Juuri nyt hänellä on edessään uuden hyvinvointisuunnitelman laatiminen eri toimialojen ja tulevan uuden valtuuston kanssa.
– Somerolla tehdään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti hyte-työtä. Tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan. Silmiinpistävää on nuorten ylipaino, johon olisi pyrittävä vaikuttamaan jo neuvolasta käsin. Myös vanhemmuuden tukeminen on tärkeää. Nuorten tekemän ilkivallan ehkäisyyn olisi etsittävä keinoja.
Hyte-työn operatiivisen ydintiimin ovat muodostaneet yhteisöllisyyskoordinaattori, liikunnanohjaaja ja kasvatuspäällikkö. Someron kaupungille hyte-kertoimen perusteella maksettava valtionosuuden lisäosa vuonna 2024 oli 149 300 euroa, joka on 8 600 euroa enemmän kuin vuonna 2023.
Poikkihallinnollisen hyte-tiimin työpajassa ja vaikuttamistoimielinten, eli vanhus- ja vammaisneuvoston sekä nuorisovaltuuston osallistamistyöpajoissa tarkasteltiin somerolaisten hyvinvointiin liittyviä positiivisia ilmiöitä, huolenaiheita ja kehitysehdotuksia.
Työpajoissa todettiin valtaosan lapsista ja nuorista voivan hyvin, mutta riskinä on polarisaatio. Eriarvoisuus ja vastakkainasettelu lisääntyvät. Työikäisten todettiin olevan aktiivisia ja omatoimisia. Nuoret työttömät aikuiset tarvitsevat tukea mielen hyvinvointiin.
Ikäihmiset voivat pääosin hyvin, mutta huolenaiheena on kotiin jäävät yksinäiset ikääntyneet. Esteettömyys ja kulkuyhteyksien parantaminen nousi kehittämiskohteeksi.
Someron kaupungilla on ollut hyvinvointiraportin kaudella vuonna 2024 runsaasti hankkeita, joilla on edistetty kuntalaisten hyvinvointia. Monet hankkeista kohdistuvat liikunnan lisäämiseen ihmisten arjessa. Vapaa-aikapalveluiden rooli kaupungin hyvinvointityössä korostuu.
Hyvinvointiraporttikaudella vapaa-aikapalveluissa on ollut käynnissä Someron liikkuva koulu ja Move! -hanke, Harrastamisen Someron malli -hanke, Someron koulunuorisotyö -hanke, Voimaa vanhuuteen -ohjelma ja Someron ikiliikkujat -hanke. Osa hankkeista toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Useiden hankkeiden tarpeellisuudesta on käyty keskustelua muun muassa sivistyslautakunnassa. Hankkeiden kautta kunnat saavat kuitenkin rahoitusta monille palveluilleen.
– Niiden hyöty kunnille on merkittävä ja Somerolle hankkeita on saatu hyvin. Hankkeiden avulla olemme pystyneet lisäämään henkilöresursseja, esimerkiksi liikuntapalveluihin ja nuorisotyöhön, sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm sanoo.
Terveyden edistämisen aktiivisuus kunnassa
Tietoa kerätään kahden vuoden välein
– tiedonkeruu kunnassa alkoi vuonna 2024 se tapahtuu kahden vuoden välein seuraavasti: kuntajohto parittomina vuosina keväällä, kulttuuri parittomina vuosina keväällä, perusopetus parittomina vuosina syksyllä, liikunta parillisina vuosina keväällä, lukio- ja ammatillinen koulutus parillisina vuosina syksyllä
– kyselynä toteutettavan tiedonkeruun tarkoituksena on antaa ohjeita kehitettävistä osa-alueista ja asioista, jotta hyvinvoinnin edistäminen kunnassa toteutuisi paremmin
– viime vuodelta liikunnan osalta tulokset ovat suurelta osin parannettavaa-tasolla
– voimavarojen osalta tulos on hyvä
– johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, sitoutuminen ja muut ydintoiminnat ovat lähellä hyvää tulosta
– eniten kehitettävää on osallisuudessa ja sitoutumisessa
– lukion tulokset ovat vielä kesken