Nuorena keuhkotuberkuloosiin menehtynyt Saima Harmaja (1913–1937) koskettaa runoillaan ja päiväkirjoillaan yhä uusia sukupolvia. Nykyvaikuttajista muun muassa Maija Vilkkumaa ja Leena Lehtolainen ovat kertoneet, kuinka Saima Harmaja on inspiroinut heitä.
Saima Harmaja ehti julkaista eläessään runoteokset Huhtikuu (1932), Sateen jälkeen (1935) ja Hunnutettu (1936). Kaukainen maa (1937) ilmestyi postuumisti. Saiman äiti Laura Harmaja toimitti Koottujen runojen yhteyteen päiväkirjavalikoiman, jota on sittemmin laajennettu.
Saima Harmaja kirjoitti luonnosta ja kipeäksi käyneestä rakkaussuhteesta. Kauneuden kokeminen ja sen pukeminen runomuotoon oli hänen ylimpiä prinsiippejään: ”Sydän, löytänyt tähdellä tällä / vain kivun ja kauneuden”, hän kirjoitti Rajalla-runossa. Kristillinen tematiikka on myös vahvassa asemassa. Sairauden ja lähestyvän kuoleman tunnot hän puki koskettavaan ja järkyttävään muotoon.
Filosofian tohtori Eija Komu kertoo Saima Harmajan elämästä ja tuotannosta, Saima Harmaja – kivun ja kauneuden runoilija, keskiviikkoiltana 21.5. Svenssonilla.
CD:ltä kuullaan Arto ”Mamba” Koskisen sävellys Lumous Sanna Pietiäisen esittämänä sekä Harmaja-bändin heviversiot Keväästä ja Sydäntalvella-runosta.