Sisälläsi on ääni. Tieto, ymmärrys, vastaus – intuitio. Intuitio ei koskaan johda harhaan, ei koskaan. Mutta sen kuuleminen, ymmärtäminen ja siihen luottaminen on oma matkansa.
Intuitio toimii ihmislogiikan ulottumattomissa. Intuitio on kuin sisäinen kompassi, joka ohjaa sinut oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Tiedäthän sen tunteen, kun et varmuudella tiedä miksi, mutta syvällä sisälläsi tiedät, että juuri siksi?
Järki saattaa huutaa toista ja sydän toista. Intuitiota vastaan eläminen tuntuu kehossamme. Kehomme on viisas ja se kertoo aina kaiken. Fyysiset kipumme, unettomuutemme, ahdistuksemme – kaikki ovat kehomme yrityksiä kertoa, että jokin on pielessä. Oravanpyörässä eläessämme emme vain ehdi pysähtyä. Emme osaa, ehdi, kykene tai halua vetää hätäjarrusta. Katsoa itseämme peiliin ja kysyä miten sinä voit? Mitä sinä haluat? Kuka sinä olet?
Kolmisen vuotta sitten jään alunen alkoi kutsumaan järisyttävällä tavalla. Kylmä vesi ja avantouintiharrastus oli vienyt minut jo aiemmin mukanaan. Jään reunalla minuuttitolkulla loikoillessani ajattelin vain, että eihän jään alle voi mennä – se on kiellettyä ja vaarallista. Koska sattumia ei ole, tupsahti eteeni vapaasukelluksen ihmenainen Johanna Nordblad. Hän piti pitkään nimissään jääsukelluksen maailmanennätystä – 103 metriä pelkässä uimapuvussa!
Aloin treenaamaan hengenpidätystä ja haaveilemaan vapaasukelluskurssista. Asiat tapahtuvat kuitenkin vain ja ainoastaan oikeaan aikaan, eikä sukelluskurssin aika vielä ollut.
Talvella vein kehoni äärirajoille ja tein 100 päivän kylmäkokeen. Joka aamu suoraan sängystä terassillani olevan arkkupakastimen jääkylmään veteen. Koe oli mielenkiintoinen, mutta en tee sitä enää koskaan toiste, enkä suosittele sitä naiskehoille. Kylmäaltistus kuitenkin toimi, ja varmasti osittain sen ansiosta pystyin uimaan Talviuinnin SM-kilpailuissa mitaleille jo tänä vuonna, ilman kilpauintitaustaa.
Mitali oli kimmoke eteenpäin. Sisäinen ääneni alkoi huutamaan niin lujaa, ettei sitä voinut enää hiljentää. Simsalabim ja huomaan saaneeni mahdollisuuden toteuttaa haaveistani suurimman, pääsen sukeltamaan jään alle! Kylmään siedätetty kehoni ja vuosien työ mielenhallinnan kanssa mahdollisti sen ilman vapaasukelluskurssia.
Edelleenkään en koe tehneeni mitään ihmeellistä. Tein vain sen, mitä minun tässä kohtaa elämää kuului tehdä. Pääsin paikkaan, missä oli rauha. Oli toinen maailma, sen hiljaisuus, valot ja varjot. Oli käsittämätön kunnioitus yläpuolella olevaa jäätä kohtaan. Oli luottamus itseeni, universumiin, Jumalaan ja tietysti turvasukeltajiini. Ja kyllä, jään alta ei pääse pois. Mutta kun elää intuition ohjaamana, ei löydä itseään väärästä paikasta. Olet aina turvassa.
Kaksi päivää tästä kokemuksesta istun koulussa. Sydämeni sykkii paniikin ja itkunpidätyksen sekamelskassa. Olin syksyllä saanut oivalluksen, että haluan täydentää osaamistani ja laajentaa asiakkaillemme tarjottavaa palvelua. Tammikuussa oli alkanut sisustussuunnittelun monimuoto-opinnot. Pidin opintojen suhteen todella matalaa profiilia, enkä kertonut niistä kuin lähimmille ystävilleni. Sisälläni oli tuolloin jo tieto.
Aivomme ovat erilaiset ja oppimistapamme omanlaisensa. Täysin verkossa tapahtuva oppiminen ei sopinut itselleni alkuunkaan. Sukelluksen jälkeiset ainokaiset kolme lähiopetuspäivää olivat itselleni painajaismaiset.
Kolmen päivän aikana olisi pitänyt oppia 3D-mallinnusohjelma, ja sen jälkeen olisimme taas omillamme. Ahdistuin, panikoin, itkin verta. Olin juuri sukeltanut pisimmillään 16 metriä jään alla rauha ympärilläni ja nyt koulun tietokoneluokassa aivoni olivat taistele, pakene ja lamaannu-tilassa.
Tätä kirjoittaessani olen päästänyt irti. En yritä pakottaa itseäni muottiin mihin en kuulu. Kun olen linjassa itseni kanssa, voin aina luottaa kaikkeen mitä ympärilläni on. Isona minusta ei sittenkään tule sisustussuunnittelijaa. Epäonnistumisia ei ole. On vain mahdollisuuksia. Kun uskaltaa yrittää, uskaltaa elää. Ihmisarvoa ei mitata koulutusten määrällä tai titteleillä, ei lompakon paksuudella tai uudenkarhealla autolla.
Voit pysähtyä juuri nyt. Voit katsoa itseäsi silmiin ja kysyä, mitä sinä haluat? Mitä haluaisit kokeilla seuraavaksi, jos katsoisit elämääsi täysin laatikon ulkopuolelta?
Jos olet peruskoulun päättävä nuori, älä pelkää. Löydät paikkasi vielä. Avaa yksi ovi kerrallaan. Kokeile. Elä. Rakasta.
Luota itseesi ja siipiisi. Ne kantavat. Olet turvassa, aina.
Heli Lehtonen
toimitusjohtaja