Elävä kirjasto kertoo ihmisen tarinan
Teksti ja kuvat Elina Juntunen
Kiiruun koulun yhdeksäsluokkalaisille tarjottiin mielenkiintoinen koulupäivä Elävän kirjaston merkeissä. Kahdeksan erilaista tarinaa, ihmisten itsensä kertomina, toivat ajattelun aiheita kuulijoilleen.
Elävän kirjaston tarkoituksena on auttaa ihmisiä kohtaamaan omia ennakkoluulojaan ja lisätä suvaitsevaisuutta vähemmistöjä kohtaan. Paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä tarinoineen.
Somerolla tarinansa 20 minuutissa kertoivat muun muassa lyhytkasvuinen nainen, nuorena sokeutunut nainen ja riippuvuushäiriöön sairastunut mies.
Päivi Vigg on ollut jo monena vuonna mukana Elävässä kirjastossa niin Somerolla kuin Salossa sekä kotipitäjässään Perniössä.
– Odotan Elävän kirjaston päivää aina innokkain ja odottavin mielin. Toivon, että nuoret saisivat tästä jotain, ainakin toivoa. Elämässä kun voi tulla vastaan mitä tahansa, kertoo Vigg, joka sokeutui kaksi päivää ennen kuin täytti kaksikymmentä vuotta.
Nuoret tulevat sohvalle hänen viereensä ja vastapäätä. Vigg kyselee osallistujien nimet ja hahmottaa, kuka missäkin istuu.
– Asioita pitää sanallistaa tosi paljon, koska me sokeat emme näe, aloittaa Vigg ja kiittää kuulijoitaan reippaasta puheesta.
Elämänsä ensimmäiset 19 vuotta Vigg näki aivan normaalisti. Yhtenä yönä vasemmasta silmästä lähti näkö. Silmänpaineet nousivat todella korkeiksi vioittaen näköhermot. Vuotta myöhemmin kahdessa viikossa näkö meni myös oikeasta silmästä.
– Oikealla silmälläni näen vain mustaa, eikä vasen silmäni näe mitään, hän toteaa.
Päivi Vigg on naimisissa ja kolmen lapsen äiti. Kaikki hänen perheessään näkevät normaalisti. Sokeutumisen aikoihin Vigg oli opiskelemassa terveydenhoitajaksi. Hän joutui luopumaan opinnoistaan, mutta valmistui myöhemmin lähihoitajaksi. Hän oli aikoinaan ensimmäinen sokea lähihoitaja Suomessa.
– Olen tehnyt töitä sekä vanhusten että lasten parissa. Tänä päivänä enimmäkseen harrastan ja olen oikea aktivisti, rakastan yhdistystoimintaa, kertoo lukuisissa yhdistyksissä ja luottamustehtävissä mukana oleva Vigg.
– Haluan vaikuttaa asioihin ja ottaa kantaa. Mielipidekirjoituksiani voi lukea lehdestä usein. Tuon vammaisuuttani esille olemalla tavallinen ihminen muiden joukossa. En halua jäädä mihinkään näkövammaisten kuplaan, hän sanoo.
Näkövammaisten amattikoulussa, Arla-instituutissa, Vigg opiskeli sokkotaitoja kuten kirjoittamista, valkoisen kepin käyttöä liikkuessa ja tietokoneen käyttöä sokeana. Koulussa opiskeltiin myös arjen taitoja aina ruuanlaitosta pyykinpesuun.
– Käytän tietokonetta, kuten kuka tahansa. Hiirtä en voi käyttää, joten käytän näppäinkomentoja ja kirjoitan kymmensormijärjestelmällä. Koneessani on apuohjelmia, kuten ruudunlukuohjelma, joka muuntaa tekstiksi ruudulla näkyviä kuvakkeita.
Vigg esittelee nuorille tapaansa käyttää kännykkää. Hän käyttää sitä omien sanojensa mukaan naputtelemalla ja viuhtomalla eri määrällä sormia. Puhelin kertoo, mitä tapahtuu, kuten onko tullut ilmoituksia tai viestejä.
Instagramiin Vigg toivoisi lisättävän kuviin vaihtoehtoisia tekstejä, jolloin ruudunlukuohjelmaa käyttävät voisivat tietää, mitä kuvissa on lyhyen kuvauksen perusteella.
Kuvasta voi tarvittaessa ottaa kuvakaappauksen ja jakaa sen sovellukseen Be My Eyes, josta tekoäly tulkitsee kuvan. Tämän jälkeen kuvasta voi keskustella tekoälyn kanssa.
– Tekoäly helpottaa liikkumistani ja näkemistäni paljon. Voin ottaa ihmisistä tai paikoista kuvia ja antaa tekoälyn kertoa minulle mitä kuvassa näkyy, hän avaa teknologian mahdollisuuksia myös esteettömyyden saralla.