Teksti ja kuvat: Elina Juntunen
Kivimeijerin näyttely Syvien juurten laakso tuo esille Kari Cavénin, Antero Kareen, Vesa-Pekka Rannikon, Tuomo Saalin, Raili Tangin ja Erik Uddströmin teoksia.
Pikkulinnut pesivät meijerin ylisillä, sirkutus kuuluu taiteen taustalla. Taiteilijat ovat matkanneet Somerolle, moni ensimmäistä kertaa. Matka on ollut elämyksellinen. Tang on ihastellut kauniita maisemia kiemuraisen tien varrella. Rannikko on bongannut Häntälän notkoista Someron erikoisuuden, pikkuapolloperhosen.
Tuomo Saalin Vaeltaja-maalaukset kuvaavat luonnon kiertokulkua ja ihmisen pienuutta. Teema on ollut taiteilijalla työn alla viimeiset 20 vuotta.
– Liike on hirveän tärkeä. Luonnon muodostama rytmi ja ihminen siinä samassa liikkeessä osana sitä, hän kuvailee maalaustensa sielunmaisemaa.
Saali harrastaa vaeltamista, erityisesti vuoristot kiinnostavat häntä. Hän on vetänyt maalauskursseja muun muassa Karpaatteihin kuuluvilla Slovakian ja Romanian Tatravuoristoilla. Alkujaan idea kursseista syntyi Italian Dolomiiteilla.
Erik Uddström ihailee kivimeijerin seiniä, joiden mosaiikkimaiset pinnat ovat vuodelta 1906.
– Näistä seinäpinnoista löytyy upeita yksityiskohtia rajaamalla, kuvasin niitä viimeksi kun olin täällä, hän kertoo.
Elokuvaohjaaja ja valokuvaaja Uddström on tunnettu meri- ja saaristoaiheisista näyttelyistään. Suurin osa Kivimeijerissä esillä olevista valokuvista on kuvattu merellä Porkkalan edustalta.
Musiikki, muoti ja meri ovat olleet Uddströmin uran kolme pääsuuntaa. Hän on kuvannut veden äärellä erilaisia heijastuksia yhdistäen valokuvia musiikkiin, yrittäen tavoittaa tiettyjä biisejä. Erityisesti jazz-musiikki on hänen sydäntään lähellä.
Salaperäinen Saban kuningatar on kiehtonut Uddströmiä. Kuningatar eli Israelin kuninkaan Salomonin aikaan. Hänet on kuvattu taiteessa, elokuvissa ja runoudessa eksoottisen kauniiksi viettelijättäreksi.
Uddströmille Saban kuningatar näyttäytyi vuosikaudet etäältä ihailtuna naisena. Lopulta hän kohtasi kuningattaren valokuvatessaan merellä. Teoksen nimeksi tuli luonnollisesti Queen of Sheba.
Raili Tang ihastelee Kivimeijeriä näyttelytilana.
– Täällä kaikki sopii toisiinsa, hän toteaa värikkäiden öljyvärimaalaustensa äärellä.
– Väri on kaiken lähtökohta, keltaiseen on tartuttava aina keväällä ja alkukesällä, Tang avaa ensimmäistä kertaa esillä olevien keltapohjaisten maalauksiensa taustaa.
Tangia inspiroi luonto ja ympäristön tarkkailu. Hän kuvailee olevansa puistoihminen, joka ihailee metsää.
Vesa-Pekka Rannikon teokset muodostavat kokonaisuuden nimeltään Variants, joka on käännettynä Muunnelmia. Kuvanveistoa ja maalaamista yhdistävät värikkäät figuurit ovat hyönteisten, kasvien ja eläinten sekoituksia, uusia tulevaisuuden lajeja.
– Olemassa olevat kasvit ja hyönteiset ovat monien teosteni lähtökohta, biologian ja luonnon inspiroima taiteilija kertoo.
Hän rakentaa hahmoja värjätystä, paksusta kipsimassasta. Väri syntyy samalla kun hän tekee veistosta. Lopputulos on aina yllätys myös taiteilijalle itselleen.
– Tekniikkani on hybridi kuten myös veistosteni aiheet, hän muotoilee muotisanan äärellä.
Rannikko nimeää teoksensa omakeksimillään erityisillä lajinimillä, kuten Lihe, Irie ja Mima.
Turusta lähtöisin oleva taiteilija ihastui Häntälän notkojen näkymiin.
– Siellä on mielettömän kaunista maisemaa upeine kukkaniittyineen.
Kari Cavénin ilmaisuun liittyy leikkimielisyys ja kekseliäisyys. Hänen teoksensa rakentuvat usein esineistä ja niiden osista.
Tällä kertaa näytillä on pääasiassa pyöreitä teoksia, jotka ovat esillä kulmikkaasta tilassa.
– Ihmiset tuovat minulle esineitä, joita eivät enää tarvitse. Minulle on tuotu hirveästi rahaa, hän taustoittaa pienistä kolikoista rakennettua teostaan Vain viiden pennin tähden.
– Arvostan kun minulle tuodaan esineitä ja niistä on sitten keksittävä jotakin, Cavén kertoo luomustensa synnystä.
Kirjoitusvirheen vuoksi roskiin heitetyt kenkälusikat ovat saaneet uuden elämän teoksessa Muorikengät Pukevasta.
Antero Kareen luomukset haltioittavat väreillään ja monipuolisuudellaan.
Muinaistaide inspiroi häntä. Kare on matkustanut taiteen perässä pitkin pohjoista pallonpuoliskoa.
– Suomalaiset ovat tulleet maahamme peuralaumojen perässä, hän kertoo hirvieläimiä sisältävien teostensa syntyperästä.
Tilasta löytyy muun muassa peuran päitä, eläimiä kallio- ja luolamaalauksissa, vieheistä tehty runko videoheijastuksen kera, itse itseään maalaava karhu.
Näyttelyn taitavasti rakentanut Kare haluaa tuoda suurnäyttelyn taiteilijat esille.
– Jokainen taiteilija ottaa oman tilansa haltuun ja hyvä taide toimii myös keskenään erinomaisesti, Kare toteaa.
Hän on tyytyväinen Kivimeijerin tämän kesän retrospektiiviin.
– Näyttely on pätevä ja hyvä, toivon että yleisö löytää perille.
Syvien juurten laakso Someron Kivimeijerissä 14.6.–17.8.
