Partiolaiset Islannin luonnonihmeiden keskellä- 45 Marjattaa ja Mikon Poikaa matkusti ulkomaanleirille

0
Jäätikkövaelluksen jälkeen kaksi putousta. Ensin Skógafoss ja sitten Seljalandsfoss (iso kuva). Putouksen takaa pääsi kiertämään. Ryhmäkuvassa Annina Reponen (takana vas.), Ebba Honkanen, Piia Sihvonen-Talikka, Eerika Haalijoki, Mimmi Santakangas,  Matti Virtaperko, Alli Ryhtä, Emilia Salo, Senni Nio, Sinna Koivuniemi, Saana Lönnqvist, Hanna Majuri, Essi Torkkomäki-Ryhtä, sekä Minea Honkanen (edessä vas.), Nella Koskela, Aaron Majuri, Julius Talikka, Aarni Kakko, Nella-Mari Lindberg, Immi Ryhtä, Anne Nikander ja Laura Heirola.

Iso joukko somerolaisia partiolaisia matkusti kesäkuussa viikoksi ulkomaanleirille Islantiin. Matkan suunnittelu oli aloitettu jo puolitoista vuotta aiemmin ja lukuisia varainkeruutalkootunteja myöhemmin reissuun päästiin.
– Jokainen leirille lähtijä oli sitoutunut osallistumaan varainkeruutapahtumiin. Reilun vuoden aikana pidimme muun muassa vaalikahviloita, osallistuimme Ruokavaan, pesimme päiväkodin mattoja, myimme makkaraa jokamiesluokan kisoissa, haravoimme ainakin Österkullan, Ämyrin ja Seeterin alueella, istutimme puita, siivosimme koirametsästä risuja, tyhjensimme kasvihuoneita vanhoista kasveista, myimme lettuja ja muonitimme partiopiirin tapahtumissa. Reippaasti yli 20 tapahtumaa kaiken kaikkiaan talkoiltiin ennen leiriä, kertoo partiolippukunnan pestijohtaja Mari Salo.
Salo teki paljon matkan suunnittelutyötä.
– Reissu vaatii kaiken ohjelman etukäteissuunnittelun kellontarkasti. Varatut lounaat, päivälliset, aktiviteetit, majoitukset, kaikki piti olla varattu hyvissä ajoin, jotta tämän kokoinen porukka pääsee kaikkialle minne haluaa. Excel-taulukkoa onkin väännetty viimeiset puolitoista vuotta.
Lopulta kaikki sujui niin kuin pitikin.
– Bussi nouti meidät sovitusti joka paikkaan ja paikasta, majoitukset olivat onnistuneet, jopa makuupussien vuokra meni nappiin partiokeskuksessa. Ja kaikki aktiviteetit/nähtävävyydet saatiin katsottua mitä oli suunniteltukin.
Partiolaiset lähtivät rakentamaanyhteishenkeä jo varainkeruutapahtumissa.
– Kukaan ei voinut rahalla korvata talkoita, vaan kaikki osallistuivat kaikkeen. Tällä haluttiin myös mahdollistaa useammalle mukaanlähtö ja toisaalta kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuseen ja oman työn merkitykseen. Yhdestä talkoohommasta saatiin esimerkiksi varat yhteen lounaaseen. Näin asiat ehkä paremmin konkretisoituivat lähtijöille.
Salo pohtii, että 45 ihmisen porukassa voisi syntyä viikon aikana eripuraa tai muuta epäasiallista käyttäytymistä, mutta näin ei tapahtunut.
– Päinvastoin, porukka hioitui yhteen paremmin loppuleiriä kohden, syntyi uusia ystäviä ja useamman suusta on kuulunut, että voisi lähteä samalla porukalla uudestaan liikkeelle. Tähän ajatukseen yhdyn itsekin voimakkaasti. Monelle tämä oli ensimmäinen ulkomaanleiri, toisille jopa ensimmäinen lentomatka.
Partiolaiset majoittuivat kolmena yönä telttamajoituksessa paikallisessa Ulfjotsvatn-nimisessä partiokeskuksessa sekä hostellimajoituksessa.
Ohjelmassa oli muun muassa jäätikköretki ja vesiputousten ihastelua. Patikkaretki kuumille lähteille ja issikkavaellus olivat yhden päivän osuus. Tulivuoren kraateriakaan ei ohitettu.
Partiolaiset pääsivät myös valassafarille, jolla hylkeet näyttäytyivät heti alkumatkasta ja onnekkaimmat näkivät lunneja. Yksi iltapäivä vietettiin kuuluisilla Blue Lagoonin altailla.
– Golden circle, joka on Islannin suosituin luontonähtävyyskierros, oli meidänkin ohjelmassa. Kolmen pysähdyksen taktiikalla 300 kilometrin matka. Pingellvirissä mannerlaattojen erkanemiskohta, valtava vesiputous Gullfoss ja nyt jo toimintansa lopettanut Geysir, mutta vieressä toimiva Strokkur, Salo luettelee.
Suomalaisia suosi arvaamattoman sään maassa kesäinen ilma, jota monet paikallisetkin hämmästelivät erityisen hyväksi.