– On todella hyvän näköisiä kasvustoja ja sitten on märkyyden vuoksi kellastuneita, eli suurta vaihtelua on Somerollakin satonäkymissä. On myös peltoja, joille ei ole päästy vielä kylvämään laisinkaan, kertoo kaupungin maaseutupalvelupäällikkö ja maanviljelijä Riikka Gustafsson .
MTK:n ja SLC:n kasvukausikyselyn perusteella tilanne on samanmoinen myös valtakunnallisesti. Alkukesän sateet heikensivät satonäkymiä lähes koko maassa.
– Viimeinen kylvöpäivä on 30.6., mutta ohjeistuksen mukaan pitäisi pyrkiä kylvämään mahdollisimman pian tämän jälkeenkin, jos olosuhteiden vuoksi pellolle ei ole päässyt. Ei siis ole mitään virallista aivan viimeistä kylvöpäivämäärää.
Gustafssonin mielestä viljelijän tulisi jo harkita pellon kesannolle laittoa ja uuteen kasviin vaihtoa, jos nyt aivan lähiaikoina ei pääse kylvölle.
– Syysviljoihin vaihtoa pitäisi harkita. 1.10. saakka saa vaihtaa kasvin järjestelmään. Ei se oikein niinkään voi olla, että jos kauraa ei pääse kylvämään, niin sen perusteella saisi kuitenkin tuet.
Gustafsson ei tosin tiedä, mikä on tarkastajan näkemys asiasta, jos kasvinvaihto on tehty ja tarkastus tehdään ennen vaihdoksen ilmoittamista.
– Tällaisia tilanteita löytyy, kun oikein kukaan ei tiedä, mitä sitten tapahtuu ja kuinka joustavia ollaan.
Taloudellinen epävarmuus sekä huoli maatalouden kannattavuudesta varjostavat viljelijöiden tulevaisuudennäkymiä kasvukausikyselyn vastausten perusteella. Erityisesti pienillä tiloilla lopettamista harkitaan yhä useammin.
Kaikilla tuotantosuunnilla viljelijät arvioivat satonäkymät keskimäärin hieman tavanomaista heikommiksi keskimääräiseen vuoteen verrattuna.
Pohjois-Pohjanmaalla jopa 87 prosenttia kyselyyn vastanneista tiloista arvioi syysviljasatonsa jäävän alle tavanomaisen tason. Myös noin puolet Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan tiloista ennakoi selvästi keskimääräistä heikompaa syysviljasatoa.
Parhaat satonäkymät olivat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Ahvenanmaalla, joissa yli 22 prosenttia vastaajista arvioi syysviljasadon olevan tavanomaista parempi.
Kevätviljojen osalta yli puolet vastaajista arvioi sadon jäävän tavanomaista heikommaksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Parhaimmat arviot kevätviljasadosta tulivat Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Päijät-Hämeestä, joissa yli 25 prosenttia vastaajista ennakoi sadon ylittävän tavanomaisen tason.
Säilörehunurmen satonäkymät olivat vastaajien mukaan lähes tavanomaiset. Lisäksi 69 prosenttia viljelijöistä arvioi ensimmäisen nurmisadon laadun olevan hyvä tai erinomainen