Someron torikojuissa on nyt saatavilla jopa paikallisista metsistä kerättyjä kantarelleja sekä kaikkia sesongin kotimaisia marjoja. Hinnat huitelevat edelleen korkealla, mutta torimyyjät uskovat niiden tulevan alaspäin lähiaikoina.
Somerolainen viljelijä Pentti Tuomola sanoo mansikan sesongin olevan parhaimmillaan tällä viikolla. Tuomolan tilalta mansikka myydään pääosin itse poimien.
– Meillä viljellään sonsation- ja allegro-lajikkeita. Ne soveltuvat myös hilloiksi ja ovat kestävämpiä ja satoisampia viljellä. Vanhaa polkaa ei enää kannata laittaa, vaikka ihmiset sitä toivovat, se on hankala lajike viljellä, Tuomola tuumii.
Hän on harkinnan edessä, jatkaako mansikanviljelyä jatkossa.
– Avomaan viljely alkaa olla mennyttä aikaa. Nykyään mansikkaa viljellään kasvutunneleissa. En itse aio kuitenkaan sellaisiin investoida.
Kasvutunneli on muovipäällysteinen ja lämmittämätön viljelytekninen ratkaisu. Tunnelin pääty voi olla suljettu tai avoin ja sivureunoilla on yleensä avattavat tuuletusaukot. Kasvutunnelissa mansikkaa ja vadelmaa voidaan viljellä jo varhain keväällä sekä myöhään syksyllä, sillä tunnelissa ulkoilma on lämpimämpää.
Turun yliopistosta tiedotetaan, että juuri julkaistussa yliopiston elintarviketieteiden yksikön tutkimuksessa on tarkasteltu uusien Luonnonvarakeskuksen jalostamien mansikkaristeytysten kemiallista koostumusta ja aistittavaa laatua osana Puutarhamansikan uusi laatu -hanketta.
Uudet mansikkahybridit on risteytetty chilenmansikasta ja virginianmansikasta, joiden perimän avulla puutarhamansikkaan pyritään palauttamaan sekä kestävyysominaisuuksia tauteja ja muuttuvia kasvuolosuhteita vastaan että kiinnostavia makuja ja aromeja.
Tutkimus osoittaa, että alkuperäislajitason risteytyksellä on selkeä vaikutus mansikan yhdisteisiin sekä väri-, haju- ja makuominaisuuksiin.
Risteytysten ominaisuuksia verrattiin kaupallisiin lajikkeisiin, polkaan, koronaan ja honeoyeen. Vaikka risteytysten havaittiin olevan pienempiä ja väriltään vähemmän punaisia näihin verrattuna, aistinvaraisessa arvioinnissa niiden haju ja maku arvioitiin voimakkaammaksi.
Yliopisto-opettaja Niina Kelanne kertoo, että hybridit sisälsivät haihtuvia yhdisteitä, joita ei ole kaupallisissa lajikkeissa lainkaan.
– Mikä mielenkiintoisinta, nämä erittäin miellyttävinä pidetyt aromiyhdisteet ovat yleensä tyypillisiä aho- eli metsämansikalle, Kelanne selittää.
Tutkimusta jatketaan noin 200 mansikkanäytteellä. Tavoitteena on yhdistää eri tavoin kerättyä dataa ja hyödyntää uutta teknologiaa mielenkiintoisimpien lajike-ehdokkaiden kartoittamiseen.