Teijolla työtilojaan pitävä olkitaiteilija Pirjo Väisänen sanoo materiaalissa kiehtovan väri ja valon heijastukset.
– Olki on haasteellinen ja helposti rikkoutuva materiaali, mutta se on todella kaunis ja herkkä. Kutsun olkihimmeleitä hiljaisuuden himmeleiksi niiden olemuksen ja tunnelman vuoksi.
Väisänen on taiteillut oljesta 30 vuotta. Kädenjäljet -galleriassa on heinäkuun ajan esillä hänen näyttelynsä Oljen kunniaksi .
– Samaa nimeä kantava näyttely on ripustettu myös Teijon Masuuniin ja marraskuussa Sipooseen.
Väisänen haluaa töillään rikkoa mielikuvaa himmeleistä ja olkiesineistä pelkkinä joulukoristeina. Missionsa on tuoda kansanperinnettä nykyaikaan.
– Oljesta on muuksikin kuin joulukoristeiksi, ja himmeli voi roikkua vaikkapa suurena tilataideteoksena ympäri vuoden, tai olkimobile lapsen sängyn päällä siinä missä muovinenkin.
Väisäsen olkitaulut muotoutuvat suomalaisille turveakustiikalevyille.
– Tämä on melko uusi juttu, mutta paljon kiinnostusta saanut. Taululla voi sekä sisustaa, mutta myös eristää ääntä.
30-vuotista taiteilijuuttaan juhlistava Väisänen käyttää tauluihin olkisilpun lisäksi kuivattuja kukkia ja puuhelmiä. On tärkeää, että materiaalit ovat luonnollisia.
– Olkea on nykyään melko hankalaa saada, haen itse suoraan viljelijältä. Käytän perinteistä ruista, mutta myös spelttivehnää ja kauraa. Ohraa en suosi, sillä sen varsi on lyhyt.
Pirjo Väisänen toivoisi käsitöiden ja taideaineiden pysyvän perusopetuksessa.
– Osaamista olkitöissä löytyy vielä 60–80-vuotiailta, nuorempiakin tulee kursseille, mutta kouluissa taideaineet vähenevät. Käsillä tekeminen kuitenkin rauhoittaa mieltä ja kehoa.
