Ravustuskausi käynnistyi eilen 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Kesän rapusaaliista odotetaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mukaan normaalia.
Keskusjärjestö suosittelee ravustusta yhteiseksi harrastukseksi perheen tai kavereiden kanssa.
”Ravustaessa voi nauttia kotimaan luonnosta sekä herkutella lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi.”
Ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. ”Perheen pienimmille hämärän ajan ravustus on yleensä unohtumaton kokemus.”
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua. Rapujen liikkeisiin vaikuttaa olennaisesti veden lämpötila.
Tänä vuonna viileähkön alkukesän vuoksi varsinkin jokirapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken, naaraat voivat kantaa mätiä tai poikasia ja ravut eivät tämän vuoksi ole kunnolla vielä liikkeellä. Rapusaaliiden ennustaminen on keskusjärjestön mukaan hankalaa, koska sääolosuhteet, veden lämpötila sekä rapujen liikkuminen voi alueellisestikin vaihdella suuresti. Kaudesta ennustetaan kuitenkin yleisesti normaalia, vaikkakin rapukauden alku ei antaisikaan heti suuria saaliita.
Vuotuinen rapusaalis on Suomessa viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 prosenttia oli jokirapuja.
Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, sillä kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Ravustusluvat ja mertojen merkinnät kuntoon
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalastonhoitomaksusta ovat vapautettuja myös ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä.
Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.
Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden.
Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty
Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat vapaa-ajankalastajien mukaan suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön.
Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Suositeltavaa olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.
Jos ravulla epäillään rapuruttoa (eli ravulla on kuorivaurioita, puuttuu raajoja ja saksia, ne liikkuvat epätyypillisesti tai vesistössä useita kuolleita rapuja), tulisi ne lähettää maksuttomaan tutkimukseen tautien varalta Ruokavirastoon (ohje).
Täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
Ravut on aina keitettävä kiehuvassa vedessä
Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan.
Rapujen keittämisessä käytetään yleensä lisäksi suolaa, sokeria ja tilliä.
Ohjeita:
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/keitetyt-ravut
https://www.valio.fi/reseptit/rapujen-keittaminen/
