Kenian luonto ja eläinlajien runsaus on lumonnut minut täysin. Odotan jo kovasti, että pääsen jälleen syksyllä kuvaamaan Kenian luontoa ja eläimiä.
Kenian safarimatkoilla, joilla toimin matkanjohtajana, matkalaiset usein ihmettelevät, miten jaksan edelleen innostua kuvaamaan kaikkea, etenkin yleisimpiäkin eläimiä kuten seeproja tai apinoita, joita Keniassa näkee pääkaupunkia Nairobia lukuun ottamatta runsaasti etenkin maanteiden varsilla.
Suomessa on paljon lintukuvauksen innokkaita ja intohimoisia harrastajia, jotka eivät koskaan kyllästy lintujen kuvaamiseen. Linnut, etenkin harvinaisemmat vierailijat, jaksavat innostaa kuvaajat jopa satojen kilometrien automatkoihin.
Suomessa pesii noin 250 lintulajia. Vuosittain Suomessa voi bongata noin 480 lajia. Keniassa lintulajeja on 1100, toiseksi eniten Afrikan mantereella Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen. Pelkästään yhdellä Kenian tunnetuista lintujärvistä, Naivasha-järvellä, pesii satoja lajeja ja järvellä on tehty lintubongauksen maailmanennätys; 500 lajia vuorokaudessa.
Nairobin kodissani, noin 5,5 miljoonan asukkaan keskellä, herään lintujen lauluun ennen auringonnousua. Keniassa eläimet ovat usein luonnostaan lähellä; paviaanit istuskelevat maanteiden varsilla katsomassa liikennettä ja odottamassa maissirekoista putoavia herkkupaloja.
Valitettavasti apinoita myös ruokitaan, mikä voi tehdä niistä aggressiivisia ihmistä kohtaan. Apina nimittäin mieltää ihmisen isoksi apinaksi. Apinalaumassa hierarkiassa alempana olevat apinat tuovat ruokaa ylempiarvoisille apinoille. Kun ihminen antaa apinalle ruokaa, apina kokee olevansa ihmisen yläpuolella ja pitää siten oikeutenaan tarvittaessa vaikka aggressiivisin keinoin vaatia lisää ruokaa.
Seeprat nyhtävät ruohoa teiden varsilla ja maaseudulla kirahvi saattaa seistä keskellä tietä syömässä tien ylle kurottuvia akasiapuun lehtiä. Eläimet osaavat varoa liikennettä, mutta kirahvi tietää, että tiellä kulkijat väistävät sitä.
Minulta kysytään usein Kenian hämähäkeistä ja käärmeistä. Molempia näkee Keniassa harvoin. Hämähäkkejä olen Keniassa vuosien aikana nähnyt vähemmän kuin näen yhden kesän aikana Suomen tukikohdassani Somerniemellä. Keniassa on kuitenkin yli 800 hämähäkkilajia, Suomessakin noin 650. Käärmeitä Keniassa on noin 170 lajia, mutta olen luonnossa onnistunut näkemään vain yhden käärmeen sekä toisen käärmeen hännänpään vilahduksen.
Eläinten lisäksi Keniassa upeaa ovat ihmiset ja arjen kohtaamiset, joissa on läsnä energiaa, elämäiloa ja positiivisuutta, olipa sitten kyse käynnistä huoltoasemalla, kahvilassa tai supermarketissa.
Kenian savannit saapuivat Someron Kivimakasiinin galleriaan elokuun alussa. Savanniunelmia-näyttely on avoinna vielä sunnuntaihin 17.8. asti, näyttelyyn on vapaa pääsy. Olen ollut ja olen vielä loppuviikon paikalla näyttelyssä kertomassa kuvista ja työstäni Keniassa.
Kenian luonnosta kertovien Ritva Kokkola-Lemarchandin akvarellien ja omien luontokuvieni keskellä olen ollut Someron keskustassa kuin toinen jalka toisessa kotimaassani Keniassa.
Päivi Arvonen
yrittäjä, valokuvaaja, journalisti, matkanjohtaja