Maaseutuasiantuntija Riikka Gustafsson sanoo Someron satonäkymien olevan vaihtelevia.
– Aikaisin kylvetyt tuottavat hyvää satoa, mutta huonojakin viljelyksiä löytyy. Vuosi on ollut hyvä nurmelle, hyviä kauralohkojakin on ja syysvehnä näyttäisi tekevän hyvän sadon.
Gustafssonin mukaan Somero oli pitkään ohravaltainen pitäjä, mutta nyt kaura on ajanut reilusti ohi.
– Ohra on herkkä vähän kaikelle, esimerkiksi kosteudelle.
Somerolla on 322 maatilaa, joista 247 tilaa on ilmoittanut päätoimialakseen jonkin kasvintuotantoon liittyvän toimialan. Kasvinviljelyn tulevaisuus ei näytä Gustafssonin mielestä valoisalta.
– Tiloja lopettaa Somerolla edelleen joka vuosi. Sukupolvenvaihdoksia tehdään enää harvoin. Yhtälö on kestämätön, sillä apulannan hinnat vain nousevat ja viljan hinta laskee. Viljasta saa tänä vuonna noin 150–160 euroa tonnilta.
Eniten viljellyt kasvit Somerolla
1. kaura, 6926 hehtaaria, 235 tilaa viljelee
2. rehunurmi, 5119 hehtaaria, 168 tilaa viljelee
3. kevätvehnä, 2664 hehtaaria, 128 tilaa viljelee
4. rehuohra, 2568 hehtaaria, 96 tilaa viljelee
5. syysvehnä, 1665 hehtaaria, 91 tilaa viljelee
6. luonnonhoitonurmi, 973 hehtaaria, 168 tilaa viljelee
7. rehuherne, 727 hehtaaria, 51 tilaa viljelee
8. kevätrypsi, 725 hehtaaria, 43 tilaa viljelee
9. mallasohra, 535 hehtaaria, 31 tilaa viljelee
10. suojavyöhykettä 459 hehtaaria 53 tilalla