Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosina 2021–2023 hirvikanta on Suomessa vaihdellut 79 000 ja 84 000 hirven välillä. Samaan aikaan hirvikolareita on tapahtunut 1 509–1 680. Niissä on menehtynyt vuosittain 1 henkilö ja loukkaantunut 76–99 henkilöä.
Hirvikannan koko oli suurimmillaan vuonna 2001, jolloin hirviä oli noin 157 000. Vastaavasti hirvikolareita kirjattiin 3 048 ja kolareissa menehtyi 10 ja loukkaantui 373 henkilöä.
Hirvikolareita sattuu kaikkina vuorokaudenaikoina – eniten kuitenkin aamu- tai iltahämärän aikaan ennen tai jälkeen auringonnousun tai -laskun.
-Hirvikolari tapahtuu usein silloin kun jokin häiriötekijä vaikuttaa kuskiin. Häiriötekijä voi olla esimerkiksi näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai keskittymisen herpaantuminen, muistuttaa vakuutusyhdistys Pohjantähden korvausasiantuntija Jaana Palonen.
Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagointiin ja vähentää mahdollisesta törmäyksestä aiheutuvia vammoja.
-Hirvivaaramerkki tulee ottaa tosissaan. Varsinkin vanhemmat hirvet ylittävät tien yleensä tietystä paikasta, kertoo Palonen.
Eniten hirvet liikkuvat kiima-aikana loka-marraskuussa. Toinen vilkkaan liikehdinnän kausi ajoittuu touko-kesäkuuhun, kun hirviemot vieroittavat ylivuotiset vasansa.
Hirvivahingon välttämiseksi…
- Ole virkeänä ratissa.
- Keskity ajamiseen.
- Pidä tuulilasi ja ajovalot puhtaina.
- Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja.
- Katso laajalle alueelle, älä vain edessä ajavan takapuskuriin. Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa kasvaa pensaita ja puita tien lähellä.
- Vähennä ajonopeuttasi hirvivaara-alueella tai jos näet metsästäjiä tien läheisyydessä.
- Ole tarkkana alueilla, joilla hirviaidat alkavat tai päättyvät.
- Jos hirvi juoksee tielle, yritä väistää takaa.
Vinkit antoi Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö